Hyvinvointiteknologian pilottikokemusten hyödyntäminen vanhuspalveluiden toiminnassa

Abstract

HYVINVOINTITEKNOLOGIAN PILOTTIKOKEMUSTEN HYÖDYNTÄMINEN VANHUSPALVELUIDEN TOIMINNASSA Tutkimuksessa tarkasteltiin Salon kaupungin vanhuspalveluissa vuosina 2011-2013 pilotoitujen erilaisten hyvinvointiteknologiaratkaisujen raportteja sekä kotihoidon ja ympärivuorokautisen yksiköiden henkilökunnalle tehtyjen teknologiakyselyjen tuloksia. Piloteissa opeteltiin uusien hyvinvointiteknologisten laitteiden, niihin liittyvien ohjelmistojen ja palveluiden käyttöä. Sekä ympärivuorokautisen hoidon että kotihoidon henkilökunta on ollut mukana näissä piloteissa. Pilotit toteutettiin eri yksiköissä ja eri puolilla kaupunkia.

Tutkimuksessa tavoitteena oli kartoittaa vanhuspalveluissa toteutuneiden pilottien ja teknologisten laitteiden käytön vaikutuksia henkilökunnan omaan työhön ja työyhteisöön. Laadullisella tutkimuksella haettiin vanhuspalveluiden henkilöstön aikaisempia kokemuksia hyvinvointiteknologioiden käytettävyydestä. Lisäksi pohditaan miten kokemuksia voidaan hyödyntää vanhuspalveluiden toiminnan kehittämisessä.

Aineistona tutkimuksessa ovat 2011-2013 toteutuneiden kahdeksan pilotin kirjalliset raportit sekä kaksi vanhuspalveluiden henkilökunnalle suunnattua kyselyä. Sisällön analyysillä aineistosta nostettiin esiin kokemuksiin liittyviä tekijöitä piloteista.

Tutkimusongelmat: miten vanhuspalveluiden hoitohenkilökunnan teknologiataidot ovat kehittyneet kahden vuoden aikana, mitä tarkoitusta hyvinvointiteknologiat pal-velivat vanhuspalveluiden henkilöstön näkökulmasta sekä miten hyvinvointiteknologian kokemuksia voitaisiin hyödyntää vanhuspalveluiden kehittämisessä.

Aineiston tarkastelussa hyvinvointiteknologian pilottikokemuksien hyödyntämisestä vanhuspalveluiden toiminnassa nousevia alueita olivat toteutuksista oppiminen, toiminnan tehostuminen, kustannusvaikuttavuuden osoittamisen vaikeus, yhteistyön merkitys, taito arvioida käytettävyyttä ja kehittää tuotteita sekä vaikutukset asiakkaalle.

Teknologia ei ratkaise kaikkea, mutta sitä voidaan hyödyntää tarkasti kohdistetuille toiminnoille ja saada näistä maksimaalinen hyöty. Teknologian käyttöönotossa vaaditaan monen tekijän onnistunutta yhteensovittamisesta. Kritiikkiä ja kehittämiskohtia tuodaan esiin, mutta osaammeko riittävästi hyödyntää jo olemassa olevia ratkaisuja ja tarvittaessa muuttaa omaa toimintatapaa ja asennoitumista maksimaalisen hyödyn saamiseksi

UTILISATION OF TECHNOLOGY IN THE ELDERLY CARE

The age structure of our society is growing older and caretaking personnel numbers cannot meet the challenges and needs. The number of those senior citizens is continuously increasing who need services meanwhile the number of support people decreases. Technologies can offer ways to cope with the lack of care workers. Social services and health care are not utilising technologies as much as they should. City of Salo has been intentionally piloting and testing different kinds of technologies in 2011-2013.

This study aimed at analysing the care workers’ experiences of welfare technology pilot projects are and how they perceive technology’s usability and suitability in care now and in the future. Written documents were made during the testing periods in 2011-2013: eight project reports and two surveys among nursing care workers in the field of elderly care. Those documents were analysed by means of a qualitative content analysis method, and the findings were categorised by main aspects and themes.

In conclusion, the categories regarding nursing care workers experiences were: learning, optimised working methods, difficulties in materialising effectiveness, importance of co-operation, ability to evaluate usability, improvement of products and services, and measuring the impacts of technologies to the elderly.

Technology is not the only way to solve the modern challenges in care provision but it is obvious that increased deployment of modern technologies would make a positive difference in the current situation. Only do we need to find out what kinds of solutions are needed and how the care organisations and professionals could change their ways to do things more efficiently.