Kannoista energiaa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella metsänhoitoyhdistyksen kannonnostoprojektin kokonaisuutta. Huomion kohteena oli puulajisuhteiden vaikutus ajanmenekkiin ja kantokertymiin. Tarkastelussa käytettiin vuoden 2009 kannonnostokohteita, joista oli löydettävissä kohteiden puulajikertymät, eli kaupat oli tehty metsänhoitoyhdistyksen toimesta. Opinnäytetyön kattavuuden kannalta ongelmia tuotti metsänhoitoyhdistyksen kilpailuttamien kauppojen vajavainen kirjaaminen tietokantaan. Koneiden työhön käyttämä aika selvitettiin kohteiden laskutuksista. Tarkastelun alla oli vuoden aikana tehtyjä työmaita.

Kannonnoston hankintaketjun kannalta kohteen valinta on tärkeimpiä asioita, joilla turvataan ketjun kustannustehokkuus. Riittävä ravinteisuusluokka ja lyhyt kuljetusmatka tienvarsivarastolle takaavat kannattavan kannonnostokohteen. Tutkituissa kohteissa keskimääräinen kuljetusmatka oli 160 metriä, ja puulajisuhteet olivat työmailla keskimäärin kunnossa. Alle 70 %:n kuusiosuus aiheutti aikamenekkiä ja kantokertymien pienenemistä, jolloin kannattavuus laski huomattavasti.

Tulevaisuudessa kauppojen kirjaamisen tulisi olla järjestelmällisempää, jolloin toteutumatiedot saataisiin useammasta kohteesta. Kannonnostokohteista huomattava osa oli myyty suorilla kaupoilla yhtiöille eivätkä niiden kokonaispuumäärät tulleet metsänhoitoyhdistyksen tietokantaan antamaan täysin kattavaa kuvaa koko vuoden työmaista. Kannonnostokohteiden työajan ja kertymien järjestelmällinen seuranta on tärkeää, jotta tuottavuuden kehitystä voidaan seurata. Eri vuosien tuloksia vertaamalla nähdään, onko kohteiden valinnassa ja kalustohankinnoissa edetty oikeaan suuntaan.

Metsäkoneiden käyttöasteen nosto työvuoroja lisäämällä parantaisi koneyritysten kannattavuutta. Samalla voitaisiin parantaa työllisyyttä. Kannattavuudeltaan hyviä kannonnostokohteita jää edelleen käyttämättä. Suomen kansallinen tavoite on lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Polttoon käytettävästä hakkeesta on usein pula. Kannonnostoa lisäämällä voidaan päästä lähemmäs asetettuja uusiutuvien energiamuotojen käyttötavoitteita.

The stump project of Metsänhoitoyhdistys (Finnish Forest Silviculture Assosiation) has been going on since year 2008. Stumps are picked out from the ground by diggers. Forest ground has to be rich soil that this whole work is economically viable. Picked stumps are collected to small piles and those piles are left into the forest for one month that wind and rain clears and dries them out before close transportation, which is made by driving machines. Stumps need to dry on the road stocks for two years before driving them to the crushing station. After crushing, stumps are ready to be shipped to the heat institution and to be reproduced energy.

In this research I collected and counted statistic to study economical and useful point of views out to make this whole process economically valuable. I found out that close transportation should be as short as possible and minimum volume (70 %) of stumps should be spruce.