Sairaanhoitajien ajatuksia hiljaisen raportoinnin käyttöönotosta sisätautien vuodeosastolla

Abstract

Monissa terveydenhuollon yksiköissä on vähitellen siirrytty käyttämään raportoinnissa yhä enemmän kirjattua tietoa. Hiljaisessa raportissa hoitaja lukee työvuoron alussa aikaisemmat hoitotyön kirjaukset sekä perehtyy potilaan sairauskertomuksiin ja hoitosuunnitelmaan. Opinnäytetyö tehtiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sisätautien vuodeosastolle hiljaisen raportoinnin käyttöönottovaiheessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien ajatuksia hiljaisen raportoinnin käyttöönotosta sisätautien vuodeosastolla. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Työhön haastateltiin neljää sisätautien vuodeosaston sairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Työn tuloksissa kirjaamisen merkitys hiljaisen raportoinnin onnistumisessa korostui. Hoitajat kokivat kirjaamisessa olevan puutteita. He toivoivat erityisesti kirjaamisesta koulutusta ja perehdytystä hiljaisen raportoinnin käyttöönotossa. Yhtenäisten kirjaamisen käytäntöjen laatimista ja noudattamista pidettiin tärkeänä. Hiljaisen raportoinnin toteutumiseksi osastolla ei hoitajien mukaan ollut rauhallista työtilaa eikä riittävästi tietokoneita. Esimieheltä toivottiin tukea, tietoa ja kannustusta hiljaisen raportoinnin käyttöönotossa. Hoitajat myös toivat esille huolen potilasturvallisuuden ja hoidon jatkuvuuden toteutumisesta silloin, kun raportointi tapahtuu hiljaisesti. Suullista tiedonsiirtoa pidettiin toimivana ja tärkeänä. Kirjatun ja suullisen tiedon koettiin täydentävän toisiaan ja hoitajat toivoivatkin, ettei hiljainen raportointi poissulje suullista tiedon välittymistä.

Kehittämis- ja jatkotutkimusehdotuksena opinnäytetyön pohjalta voisi selvittää, miten hiljaisen raportoinnin käyttöönotto on kyseisellä osastolla onnistunut ja kuinka hiljainen raportointi siellä toteutuu. Myös hiljaisen raportoinnin käyttöönottoa koskevaa koulutusta ja perehdytystä voisi tutkia ja kehittää.

The purpose of this thesis was to find out about nurses' thoughts about the introduction of silent reporting in medical ward. The thesis was made for one of the medical wards of the Pirkanmaa Hospital District during initialization of silent reporting. The aim was to develop practices in silent reporting and search for uniform reporting methods for nurses working in medical ward.

The thesis was made by using the qualitative method. Information was collected by theme interview from four nurses. The data were analyzed by applying qualitative content analysis.

The results show that documentation is important in silent reporting. The participants thought that there were defects in documentation. These results suggest that especially education and orientation were needed in introduction of silent reporting. The participants also thought that it was important to draw up and comply with uniform documentation practices. There were not enough computers or peaceful room on the ward for silent reporting. Support and information from the head nurse was expected. The participants were worried about patient safety and care continuity when reporting silently. In results verbal communication considered to be important and functional. That is why there were requests that silent reporting does not discount opportunity to use verbal reporting.

Further studies could find out how the introduction of silent reporting has succeeded and how it is working on the particular medical ward. Also there could be research and development of education and orientation needed in the introduction of silent reporting.