Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
  • Näytä viite

IGBT-transistori

Salonen, Janne (2013)

 
Avaa tiedosto
Salonen_Janne.pdf (495.6Kt)
Lataukset: 


Salonen, Janne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121120929
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on tutustua IGBT-transistorin toimintaan. Sain aiheen opinnäytetyöhön opettajan vinkistä, ja sattumalta luin myös Tekniikan Maailma-lehteä, jossa kerrottiin sähkövetureista. Sähkövetureissa käytettiin IGBT-transistoria sähkömoottorin ohjaukseen.

Puolijohteet johtavat paremmin kuin eristeet, mutta huonommin kuin johteet. Puolijohteet valmistetaan lisäämällä niihin vieraita atomeja. Puolijohderakennetta on kahdenlaista: N- ja P-tyyppistä materiaalia.

Bipolaaritransistoreita on kahdenlaista tyyppiä: NPN- ja PNP-transistoreita. Transistori alkaa johtaa, kun transistorin kannalla oleva noin 0,5 V kynnysjännite ylitetään. Kollektorivirran ja kantavirran suhdetta sanotaan vahvistukseksi, jonka lyhenne on hFE.

MOSFET:iä on olemassa sulku- ja avaustyyppistä. MOSFET:in hilalle tuotu ohjausjännite avaa kanavan emitteriltä kollektorille.

IGBT-transistori on sekoitus bipolaaritransistoria ja MOSFET:iä. IGBT-transistori näyttää kollektoripuolelta bipolaaritransistorilta ja ohjauspuolelta MOSFET:iltä. IGBT-transistoria käytetään kytkimenä. IGBT-transistorilla voi olla kaksi eri rakennetta: PT-arkkitehtuuri ja NPT-arkkitehtuuri.

Kahdella erityyppisellä transistorilla tehtiin testikytkentä, jossa mitattiin, missä vaiheessa transistorit alkavat johtaa. Lisäksi mitattiin transistorien kytkeytymis- ja katkaisuviiveet sekä mitattiin ja laskettiin hilavaraus. Saturaatiojännite mitattiin sekä kollektorivirran että hilajännitteen funktiona. Osaa mitatuista arvoista verrattiin datalehdestä saatuihin arvoihin.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste