Oppisopimus- nuorten portti työelämään : Palvelualan yritysten rooli portinvartijoina
Repo, Totte (2013)
Repo, Totte
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121621462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121621462
Tiivistelmä
Tämän kehittämissuunnitelman tarkoitus on kartoittaa palvelualan keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työvoiman turvaamiseksi tulevaisuudessa. Nuorten näkemys palvelualasta on positiivinen, mutta alaa uhkaa työttömyyspula vuoteen 2020 mennessä.
Nuorten yhteiskuntatakuu takaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan yritysmaailman mukaantuloa. Lainsäädännön muutoksilla voidaan tuoda sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritysmallit osaksi nuorten kouluttamista ja työllistämistä.
Suomessa lasketaan olevan yhden sukupolven verran, eli yli 50 000 syrjäytynyttä nuorta. Heillä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, eikä työ- tai opiskelupaikkaa. Nämä nuoret eivät myöskään ole rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi.
Koulutus on merkittävin tekijä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Euroopassa oppisopimuskoulutuksella on pitkät perinteet. Se ei ole massojen koulutusmuoto, mutta kysyntälähtöinen työllistämiskeino. Tuetun oppisopimuksen kehittämiseen on ovat sitoutuneet muun muassa työmarkkinajärjestöt. Tuetun oppisopimuksen toimintamalli on pilotoitu käytännössä mm. Aktiiviakatemia Oy:n toimesta.
Tutkimushaastattelut on suoritettu oppisopimuksella ammattiin valmistuneiden nuorten keskuudessa. Heidän kokemusten pohjalta on luotu kehittämisehdotuksia. Oppisopimuksen julkisuuskuva, imagon muuttaminen ja monityönantajamalli ovat tulevaisuuden ehdotuksia.
Se, että nuoria saadaan koulutettua ammattiin, huolimatta siitä mihin he työllistyvät, tulisi olla yhteiskunnan taholta palkitsemisen arvoinen. Jokaisesta ammatillisen perustutkinnon suorittaneesta oppisopimusnuoresta tulisi yrittäjän saada palkinto ja joka kymmenennestä vielä bonus. Työelämään on siirtymässä sukupolvi, joilla motivaatio ja arvostus työtä kohtaan ovat korkealla.
Nuorten yhteiskuntatakuu takaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan yritysmaailman mukaantuloa. Lainsäädännön muutoksilla voidaan tuoda sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritysmallit osaksi nuorten kouluttamista ja työllistämistä.
Suomessa lasketaan olevan yhden sukupolven verran, eli yli 50 000 syrjäytynyttä nuorta. Heillä ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, eikä työ- tai opiskelupaikkaa. Nämä nuoret eivät myöskään ole rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi.
Koulutus on merkittävin tekijä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Euroopassa oppisopimuskoulutuksella on pitkät perinteet. Se ei ole massojen koulutusmuoto, mutta kysyntälähtöinen työllistämiskeino. Tuetun oppisopimuksen kehittämiseen on ovat sitoutuneet muun muassa työmarkkinajärjestöt. Tuetun oppisopimuksen toimintamalli on pilotoitu käytännössä mm. Aktiiviakatemia Oy:n toimesta.
Tutkimushaastattelut on suoritettu oppisopimuksella ammattiin valmistuneiden nuorten keskuudessa. Heidän kokemusten pohjalta on luotu kehittämisehdotuksia. Oppisopimuksen julkisuuskuva, imagon muuttaminen ja monityönantajamalli ovat tulevaisuuden ehdotuksia.
Se, että nuoria saadaan koulutettua ammattiin, huolimatta siitä mihin he työllistyvät, tulisi olla yhteiskunnan taholta palkitsemisen arvoinen. Jokaisesta ammatillisen perustutkinnon suorittaneesta oppisopimusnuoresta tulisi yrittäjän saada palkinto ja joka kymmenennestä vielä bonus. Työelämään on siirtymässä sukupolvi, joilla motivaatio ja arvostus työtä kohtaan ovat korkealla.