"Tästä en suostu luopumaan" : Omavoiman neuropsykiatrisen yksilövalmennuksen vaikutuksia asiakkaiden toimijuuteen
Piira, Niina (2013)
Piira, Niina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013

Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121721479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121721479
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Omavoiman neuropsykiatrisen yksilövalmennuksen vaikutuksia asiakkaiden toimijuuteen. Tavoitteena oli löytää piilossa olevia vaikuttimia, joilla yksilövalmennuksessa tuetaan henkilöitä joilla on neuropsykiatrisia piirteitä. Toisin sanoen pyrittiin saamaan näkyville tekijöitä, jotka yksilövalmennuksessa saavat aikaan sen vaikuttavuuden tai vaikuttamattomuuden. Samalla saatiin tietoa Omavoiman yksilövalmennuksen toimivuudesta ja kehittämisen kohdista.
Opinnäytetyöhön osallistui neljä Omavoiman yksilövalmennuksen juuri aloittanutta henkilöä. Aineistonkeruu toteutettiin kaksiosaisena seurantana, jossa ensimmäinen aineisto kerättiin valmennussuhteen alussa ja toinen valmennuksen edettyä noin 4-6 kuukauden ajan. Aineisto kerättiin sekä asiakkaiden vapaina kirjoitelmina, että niiden pohjalta yhdessä toteutetulla teemahaastattelulla. Kirjoitelman ja teemahaastattelun pohjana toimi sosiaaligerontologian professorin Jyrki Jyrkämän käyttämän toimijuusteorian sisäiset modaliteetit, joiden painotuksia ja sisältöjä eri asiakkailla havainnoitiin.
Aineiston perusteella Omavoiman neuropsykiatrisen yksilövalmennuksen huomattiin vaikuttavan asiakkaiden toimijuuteen positiivisesti, mutta hyvin eri tavoin. Tämä kertoo valmennuksen laaja-alaisuudesta ja monimuotoisuudesta sekä sopivuudesta mitä erilaisimpien elämänhaasteiden käsittelyyn. Osalla asiakkaista huomattiin pieniä vaikutuksia usealla eri toimijuuden modaliteetilla, kun taas joillain vaikutukset olivat hyvin vahvoja, mutta ne esiintyivät vain muutamassa eri modaliteetissa. Kaikkien henkilöiden kohdalla toimijuuden modaliteettien tarkastelu ja niistä johdetut analyysit kuvasivat kuitenkin erittäin hyvin valmennuksessa havaittuja asioita.
Valmentajan havaintojen ja subjektiivisten aineistojen avulla löydettiin myös paljon syy-seuraussuhteita asiakkaiden toimijuuksissa, jolloin tarkastelu toimi valmennuksessa huomattujen asioiden selittäjänä ja ymmärryksen lisääjänä: Esimerkiksi haluta-modaliteetin painottuminen asiakkaiden aineistoissa oli selvässä yhteydessä asiakkaiden etenemiseen valmennuksessa. Tuntea-modaliteetin painottuminen osoitti henkilöiden tapaa ja tarvetta käsitellä asioita tunteiden kautta. Täytyä-modaliteetti painottui selvästi henkilöillä, joiden elämässä oli paljon suuria haasteita tai elämää rajoittavia tekijöitä.
Kokonaisuutena tarkastellen toimijuusnäkökulman soveltaminen toimi hyvin niin neuropsykiatrisen yksilövalmennuksen kuin yksittäisten asiakkaiden toimijuudessa tapahtuneiden muutosten tarkastelussa. Kaikki haastatellut asiakkaat olivat tyytyväisiä Omavoiman yksilövalmennukseen tukimuotona ja kokivat hyötyneensä siitä.
Opinnäytetyöhön osallistui neljä Omavoiman yksilövalmennuksen juuri aloittanutta henkilöä. Aineistonkeruu toteutettiin kaksiosaisena seurantana, jossa ensimmäinen aineisto kerättiin valmennussuhteen alussa ja toinen valmennuksen edettyä noin 4-6 kuukauden ajan. Aineisto kerättiin sekä asiakkaiden vapaina kirjoitelmina, että niiden pohjalta yhdessä toteutetulla teemahaastattelulla. Kirjoitelman ja teemahaastattelun pohjana toimi sosiaaligerontologian professorin Jyrki Jyrkämän käyttämän toimijuusteorian sisäiset modaliteetit, joiden painotuksia ja sisältöjä eri asiakkailla havainnoitiin.
Aineiston perusteella Omavoiman neuropsykiatrisen yksilövalmennuksen huomattiin vaikuttavan asiakkaiden toimijuuteen positiivisesti, mutta hyvin eri tavoin. Tämä kertoo valmennuksen laaja-alaisuudesta ja monimuotoisuudesta sekä sopivuudesta mitä erilaisimpien elämänhaasteiden käsittelyyn. Osalla asiakkaista huomattiin pieniä vaikutuksia usealla eri toimijuuden modaliteetilla, kun taas joillain vaikutukset olivat hyvin vahvoja, mutta ne esiintyivät vain muutamassa eri modaliteetissa. Kaikkien henkilöiden kohdalla toimijuuden modaliteettien tarkastelu ja niistä johdetut analyysit kuvasivat kuitenkin erittäin hyvin valmennuksessa havaittuja asioita.
Valmentajan havaintojen ja subjektiivisten aineistojen avulla löydettiin myös paljon syy-seuraussuhteita asiakkaiden toimijuuksissa, jolloin tarkastelu toimi valmennuksessa huomattujen asioiden selittäjänä ja ymmärryksen lisääjänä: Esimerkiksi haluta-modaliteetin painottuminen asiakkaiden aineistoissa oli selvässä yhteydessä asiakkaiden etenemiseen valmennuksessa. Tuntea-modaliteetin painottuminen osoitti henkilöiden tapaa ja tarvetta käsitellä asioita tunteiden kautta. Täytyä-modaliteetti painottui selvästi henkilöillä, joiden elämässä oli paljon suuria haasteita tai elämää rajoittavia tekijöitä.
Kokonaisuutena tarkastellen toimijuusnäkökulman soveltaminen toimi hyvin niin neuropsykiatrisen yksilövalmennuksen kuin yksittäisten asiakkaiden toimijuudessa tapahtuneiden muutosten tarkastelussa. Kaikki haastatellut asiakkaat olivat tyytyväisiä Omavoiman yksilövalmennukseen tukimuotona ja kokivat hyötyneensä siitä.