Olennaisuus tilintarkastuksessa ja sen merkitys tilintarkastajalle

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä käsite ”olennaisuus” tarkoittaa tilintarkastuksessa, miten se määritellään tilintarkastuksen eri vaiheissa ja millaisia vaikeuksia sen määrittelyyn liittyy. Opinnäytetyö pyrkii siis vastaamaan kysymykseen, millainen tai minkä suuruinen virhe tai puute on olennainen tilinpäätöksen ja toisaalta tilintarkastuksen lopputuloksen kannalta.

Opinnäytetyön teoreettisena viitekehityksenä on käytetty Suomen lainsäädäntöä, ISA-standardeja, hyvää tilintarkastustapaa ja aiheesta jo olemassa olevaa kirjallisuutta.

Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Työn tutkimusmenetelmäksi valittiin kyselylomake, jonka lisäksi käytettiin sovellettuja teemahaastatteluja. Kyselylomake lähetettiin 26 samassa tilintarkastusyhteisössä työskentelevälle tilintarkastajalle, joista jokaisella oli ainakin JHTT-auktorisointi. Tämän lisäksi aiheesta käytiin teemahaastattelutyyppisiä keskusteluja viiden tilintarkastajan kanssa kasvokkain ja sähköpostitse.

Tutkimuksessa saatiin selville, että tilintarkastajat pitävät omaa ammatillista harkintaansa tärkeämpänä välineenä tilintarkastuksen olennaisuuden määrittelyssä kuin tiukkaan rajattua matemaattista määrittelyä. Tarkka matemaattinen määrittely yksinään koettiin hankalaksi ja turhan kankeaksi tavaksi määritellä se, mitkä tilintarkastuksen virheistä ja puutteista ovat tilintarkastuksen lopputuloksen kannalta olennaisia ja mitkä eivät. Olennaisuusrajojen matemaattista määrittelyä pidettiin tärkeänä, mutta sitä käytetään enemmänkin tienviittana kuin lopullisena, ehdottomana rajana.

The purpose of this thesis was to explain what the term ”materiality” means in an au- dit, how to define materiality in different stages in auditing and what the main difficul- ties are in defining materiality. This thesis answers to the question: ” What kind of a fault or deficiency is relevant to the validity of financial statement and to the final result of the audit.”

Legislation of Finland, ISA-standards, generally accepted auditing principles and the literature that already exists were used as the theoretical framework of this thesis.

The empirical part of the thesis was conducted by means of qualitative research. Ques- tionnaire was chosen for the research method. In addition applied theme interviews were used.

The questionnaires were sent to 26 auditors and every one of them had at least author- ization for auditing of cities and municipalities. The researcher had discussions similar to theme interview with five auditors both face to face and via e-mail.

The result of the study was that the auditors think that their own professional consid- eration is a more important tool when defining materiality than strictly defined mathe- matical boundaries. Those strictly defined mathematical boundaries were considered to be too difficult and too restrictive when deciding what kind of faults and deficiencies are relevant in an audit. Defining mathematical boundaries for materiality was consid- ered to be important but the auditors preferred to use them as roadmaps rather than as final, absolute boundaries.