Rantatorjunta Saaristomerellä alusöljyvahingossa
Lipsanen, Anna (2013)
Lipsanen, Anna
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121721497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121721497
Tiivistelmä
Saaristomeri on yksi maailman haavoittuvammista merialueista. Merellä on paljon arvokkaita luontokohteita ja luonnonsuojelualueita. Se on myös kulttuurisesti ja virkistyskohteena merkittävä alue. Laivaliikenne ja öljykuljetukset ovat kuitenkin lisääntyneet saaristoisella ja karikkoisella merellä. Vaikka toistaiseksi on vältytty suurelta öljyvahingolta, on öljyntorjuntaan kuitenkin varauduttava huolella.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää keinoja, joilla öljyntorjuntaan kuuluva rantatorjunta eli öljyn siivoaminen rannoilta kannattaa Saaristomerellä järjestää. Työssä keskityttiin Utön edustalta Naantalin öljynjalostamoon ulottuvan syväväylän alueelle. Työ tehtiin osana ARCHOIL-projektia, jossa haetaan uusia toimintamalleja öljyntorjuntaan saaristo-olosuhteissa.
Rantatorjunta on hyvin moniulotteista ja siinä on otettava huomioon erilaisten rantatyyppien luontoarvot ja puhdistusvaatimukset. Rantatorjuntaan osallistuvien tahojen vastuut ja tehtävänjako on oltava selvillä, tarvittavien varusteiden saatavuus on varmistettava ja merialueen logistiset haasteet on otettava huomioon. Öljyinen jäte on ongelmajätettä, joten jätehuolto ja palveluntarjoajat on selvitettävä etukäteen ja öljyyntyneistä eläimistä, erityisesti linnuista, on huolehdittava.
Saaristomeren öljyntorjunta poikkeaa huomattavasti Suomenlahden öljyntorjunnasta. Logistiset haasteet ovat suuret ja rantaviivan tuhansien kilometrien pituus vaikeuttaa ja pitkittää torjuntatyötä. Työssä havaittiin, että huolellinen ennakkosuunnittelu, öljyn nopea puomittaminen ja valmiuspulttausten paikkojen lisääminen auttavat rantatorjunnan järjestämisessä. Myös inventointi Saaristomeren rantatyypeistä ja vedenalaisesta luonnosta helpottaisivat öljyntorjuntasuunnitelmien tekoa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää keinoja, joilla öljyntorjuntaan kuuluva rantatorjunta eli öljyn siivoaminen rannoilta kannattaa Saaristomerellä järjestää. Työssä keskityttiin Utön edustalta Naantalin öljynjalostamoon ulottuvan syväväylän alueelle. Työ tehtiin osana ARCHOIL-projektia, jossa haetaan uusia toimintamalleja öljyntorjuntaan saaristo-olosuhteissa.
Rantatorjunta on hyvin moniulotteista ja siinä on otettava huomioon erilaisten rantatyyppien luontoarvot ja puhdistusvaatimukset. Rantatorjuntaan osallistuvien tahojen vastuut ja tehtävänjako on oltava selvillä, tarvittavien varusteiden saatavuus on varmistettava ja merialueen logistiset haasteet on otettava huomioon. Öljyinen jäte on ongelmajätettä, joten jätehuolto ja palveluntarjoajat on selvitettävä etukäteen ja öljyyntyneistä eläimistä, erityisesti linnuista, on huolehdittava.
Saaristomeren öljyntorjunta poikkeaa huomattavasti Suomenlahden öljyntorjunnasta. Logistiset haasteet ovat suuret ja rantaviivan tuhansien kilometrien pituus vaikeuttaa ja pitkittää torjuntatyötä. Työssä havaittiin, että huolellinen ennakkosuunnittelu, öljyn nopea puomittaminen ja valmiuspulttausten paikkojen lisääminen auttavat rantatorjunnan järjestämisessä. Myös inventointi Saaristomeren rantatyypeistä ja vedenalaisesta luonnosta helpottaisivat öljyntorjuntasuunnitelmien tekoa.