Rivitaloyhtiön energiatehokkuuden parantaminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää paritaloista koostuvalle vesikiertoisella lattialämmityksellä varustetulle kaukolämmitysverkkoon liitetylle rivitaloyhtiölle keino tai useita keinoja alentaa lämmityskustannuksia. Rajoittavana tekijänä oli se, ettei rakenteellisia muutoksia juurikaan tehtäisi ja remonttitöiden pitäisi pysyä mahdollisimman minimaalisina. Keinoista jätettiin siten suuri osa pois, muun muassa aurinkolämmön hyötykäyttö, joka vaikutti aluksi varteenotettavalta vaihtoehdolta. Säästökeinoiksi valittiin lopulta kolme tapaa, jotka hyvin toimisivat myös kaikki yhdessä. Valituista keinoista esimerkiksi jälkiasennetuista lämmön talteenottolaitteista löytyy esimerkkejä lähinnä yksitasoisiin rakennuksiin toteutettuna. Kaksitasoinen huoneisto, jossa on lämmitysjärjestelmänä lattialämmitys, ei reititysvaihtoehtoja lattialämmitysputkien välistä ole välttämättä ollenkaan. Luonnossuunnittelu tehtiin esimerkkikohteeksi valittuun yhteen huoneistoon eli paritalon puolikkaaseen. Aikaa vieneen selvittelyn tuloksena rakennuksesta löytyi kaksi reittivaihtoehtoa, joista paremmalle laskettiin investointikustannukset. Talteenottolaitteita haarukoitiin kolme eri tyyppistä ja kaikille laitteille laskettiin takaisinmaksuajat. Herkkyysanalyysinä takaisinmaksuaikoja vertailtiin lämmöntalteenottolaitteistojen oletettuun keskimääräiseen käyttöikään. Laskelmien tulokset taulukoitiin ja tuloksista näki selvästi työn sekä laitekustannusten suuren vaikutuksen takaisinmaksuaikaan, kun huomioitiin eri laitteilla saatava vaihtelevankokoinen säästö. Nähtäväksi jää, miten osakkaat suhtautuvat investointisuunnitelmiin ja millä aikataululla ehdotukset toteutetaan. Koska työ on suuressa määrin räätälöity tilaajana toimivalle taloyhtiölle, työstä hyötyvien taloyhtiöiden määrä jäänee suppeaksi.

The main aim of the thesis was study possible and ost-effective ways to improve the energy efficiency.

One half of one semi-detached houses was selected as an example case. Several ways were introduced for efficiency improvement. As a result three practices were selected as best suitable ways for investment calculations.

The economical usefulness of the three proposals were evaluated by means of calculating the payback period in years for each proposal. The most expensive proposal got the longest payback period, which was quite close to the service life of the main part of the heat recovery system. The most expensive was even so the most efficient way to reduce energy costs of condominium. Investment decisions will become agreed later in the future.

The ordering party of this study was the committee of a condominium of semi-detached rowhouses located in Jyväskylä.