Fyysisen työhyvinvoinnin merkitys työntekijöille

Abstract

Opinnäytetyössäni tutkin fyysisen kunnon merkitystä työhyvinvointiin. Tarkoituksena oli saada tietoa miten Annalakodit Oy:n ja Hoitokoti Annala T:mi Mirja Uutelan työntekijät kokevat fyysisen kunnon merkityksen työhyvinvointiin ja miten työnantaja voi siinä heitä tukea sekä miten työntekijät kokivat Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskuksen Väestöterveyttä yhteistyöllä -hankeen vaikuttavan fyysiseen työhyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada työntekijät pohtimaan fyysisen työhyvinvoinnin merkitystä omaan kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiinsa sekä saada selville miten tulevaisuudessa työn-antaja voi kehittää työntekijöiden fyysistä työhyvinvointia.

Tutkimuksessa käytin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Jaoin kyselylomakkeet kaikille hoitokodeissa vakituisessa työsuhteessa oleville työntekijöille, joita oli 24. Kyselyyn vastasi 22 työntekijää. Vastausprosentti oli 91,6. Kyselylomakkeen kysymykset olivat strukturoidun ja avoimen kysymyksen välimuotoja sekä avoimia kysymyksiä.

Tutkimustuloksista käy ilmi, että työntekijät kokivat fyysisellä kunnolla olevan merkitystä työhyvinvointiin monin eri tavoin. Työnantaja on tukenut työntekijöiden fyysistä hyvinvointia erilaisilla viriketapahtumilla sekä Väestöterveyttä yhteistyöllä –hankkeella, mutta kehittämisehdotuksia tuli lisää siitä, miten tulevaisuudessa työnantaja voi tukea työntekijöiden fyysistä työhyvinvointia. Näitä olivat mm. kuntosetelit ja ergonomiakoulutukset.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa työntekijöiden fyysisen työhyvinvoinnin parantamisen kehittämisessä.

In this thesis I examine the importance of physical condition to work wellbeing. The purpose was to obtain information on how the workers of nursing homes Annalakodit and Hoitokoti Annala workers experience the importance of physical condition to work wellbeing and how the employer can support it and how the employees felt that the Väestöterveyttä yhteistyöllä project affects their physical work wellbeing. The aim was to get the employees to reflect on the importance of physical work wellbeing to their comprehensive work wellbeing and how the employer and improve the work wellbeing of the workers in future.

Quantitative research method was used in this study. I distributed the questionnaires to all 24 permanent workers of the nusing homes. The questionnaire was answered by 22 employees. The response rate was 91,6. The questionnaire questions were a mixture of structured and open questions, as well as open-ended questions.

The research shows that the employees felt that physical condition work wellbeing in many ways. The employer has supported the physical wellbeing of the workers with a variety of recreational events and Väestöterveyttä yhteistyöllä project, but there were many suggestions about how the employer can support the physical work wellbeing of the employees in future, too. These include exercise vouchers and ergonomic training.

The results of the thesis can be used in the future to in developing the physical wellbeing of the workers.