Hyötypelin testaus Kansei Engineering menetelmällä

Abstract

Työn tarkoituksena oli tutkia fysikaalisen hoidon tueksi kehitetyn hyötypelin käytettävyyttä sekä kehittää parannusehdotuksia nojaten yleisiin käytettävyyden seikkoihin. Tutkimus toteutettiin Kansei Engineering menetelmää käyttäen. Työtä varten tutustuttiin hyvän käyttöliittymän omi-naisuuksien teoriamateriaaliin, käytettävyyteen vaikuttaviin graafisiin elementteihin ja ominai-suuksiin, joista hyvä käyttöliittymä rakentuu, sekä testausmenetelmän teoriaan ja ideologiaan. Teoriamateriaalia käytettiin vertailukohtana testattavan hyötypelin ominaisuuksiin ja testausme-netelmän oikeaoppiseen tulkintaan. Työ tehtiin Serious Games Finlandille vertailumateriaaliksi tutkimukselle, joka toteutettiin Japanissa. Molemmat työt toteutettiin samalla tavoin, jotta niistä saatava tutkimustulos olisi mahdollisimman luotettavaa sekä vertailukelpoista. Sovelluksen testaus suoritettiin järjestämällä testaustilanne 12 satunnaisesti valitulle testihenki-lölle, jotka pelasivat testattavaa hyötypeliä vuorollaan 10 minuuttia sekä täyttivät esikyselyn, jolla kartoitettiin muun muassa testihenkilön aiempaa pelikokemusta sekä liikuntatottumuksia ja kehon mahdollisia rajoituksia ja kipupisteitä. Lisäksi he vastasivat jälkikyselyyn, jolla saatiin tietoa siitä, mitä mieltä testihenkilö oli pelin ominaisuuksista ja oliko testihenkilö ymmärtänyt pelin eri vaiheet ja tehtävät. Testaustilanteet videoitiin ja analysoitiin jälkikäteen. Näin saatiin tietoa yleisimmistä käytettävyyden heikkouksista ja vahvuuksista. Testaustilanteiden sekä kyselyn tulosten perusteella saatiin kehitysideoita pelin grafiikan on-gelmakohtiin, informatiivisuuden puutteisiin sekä käytettävyyteen. Suurimmaksi ongelmatekijäksi osoittautui käyttöliittymän puutteellinen informaatio, joka vaikutti vahvasti myös muihin käytet-tävyyden osa-alueisiin. Informaatio ongelmat taas olivat seurausta enimmäkseen graafisten elementtien puutteista. Tuloksia hyödynnetään yhdessä Japanissa toteutetun tutkimuksen kanssa pelin kehittämiseen ja mahdollisimman sujuvan ja käyttäjäystävällisen lopputuotteen saamiseksi.

The purpose of this thesis was to carry ou research for a serious game that was created to support physical exercise. The thesis aimed to research the usability of the game and develop it through common usability methods. This testing was achieved by using the Kansei Engineering method. The theoretical part of the thesis discusses the concept of good usability and factors that affecting it, such as graphic elements and attributes as well as what constitutes a good user interface. Thesis also presents some research on testing method and its ideology. The theory was used to compare game that was testing attributes and legit and construal of testing method. This testing followed the same testing methodology as a similar testing study that was carried out in Japan so that results would be as reliable and comparable as can be. The testing of the game software was achieved by managing a testing situation for twelve casually chosen test users. Every test user played the game for 10 minutes and also answered a pre- and post-test questionnaire. The pre-test questionnaire surveyed the test user’s experience of playing games and possible limits of their bodies. The post-test questionnaire surveyed the test user’s opinion about the game and whether the test user realized in the end what the aim of the game and tasks in it were. Every testing was captured on video and analysed afterwards. With these methodology it was possible to obtain information about common weaknesses and strengths of the game. The results of the testing and the questionnaire indicated areas for improvement, such as game graphics, providing more information and improving usability in general. The biggest problem stand up bad information which effected on other components of usability mostly resulted from the lack of graphical elements. The results of this study together with those of the study made in Japan contributed to developing the game so playing it can be as smooth and user-friendly as possible.