"Hellyydel ei ketään pilata!" : Työntekijän hyvät kasvatusvuorovaikutuskäytännöt tukemassa lapsen hyvinvointia vuorohoidossa

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli työntekijöiden hyvät kasvatusvuorovaikutuskäytännöt tukemassa lapsen hyvinvointia vuorohoidossa. Opinnäytetyö oli osa Perheet 24/7 - tutkimushanketta. Työ oli laadullinen tutkimus ja toimeksiantajana oli Uuraisten kunta.

Tavoitteena oli löytää päivähoidon työntekijöiden kasvatusvuorovaikutuksessa toteuttamia hyviä käytäntöjä, joilla he tukevat lapsen sosioemotionaalista hyvinvointia. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Teemoina olivat kasvatuskumppanuuden luominen ja kehittäminen, lapsen kiintymyssuhteen tukeminen, lapsen turvallisuuden ja jatkuvuuden tunteen tukeminen, lapsen yksilöllisyyden ja osallisuuden tukeminen ja tiedonkulku. Haastattelussa oli kymmenen päivähoidon työntekijää kahdesta eri vuoropäiväkodista.

Tutkimus tuotti jokaiseen teemaan työntekijöiden hyviä käytäntöjä, joilla he tukivat lapsen hyvinvointia. Erityisesti kasvatuskumppanuuden luomiseen, lapsen kiintymyssuhteen ja lapsen turvallisuuden ja jatkuvuuden tunteen tukemiseen työntekijöiltä tuli kattavasti sekä konkreettisia hyviä käytäntöjä että kasvatusvuorovaikutustapoja. Hyvinä käytäntöinä olivat muun muassa työntekijän yövuoron pidentäminen, ns. päiväaikuisten ja -lasten sisällyttäminen ryhmiin sekä pienryhmätoiminta. Kasvatusvuorovaikutustapoina korostettiin sylin tarjoamista, lohduttamista, kannustamista, opastamista ja läsnä olevan aikuisen merkitystä. Kummankin vuoropäiväkodin työntekijät vastasivat haastattelukysymyksiin samansuuntaisesti.

Tutkimuksen mukaan eniten kehitettävää oli kasvatuskumppanuuden kehittämisessä, jotta vanhemmat saadaan enemmän osallistumaan päivähoidon arkeen. Samoin lasten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia päivähoidon arjesta tulee lisätä.

Jatkotutkimusaiheeksi sopii tutkia tapoja, joilla vuoropäivähoidossa olevien alle kolmevuotiaiden lasten turvallisuuden tunnetta lisätään sekä vanhempien ja lasten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia kehitetään.

The topic of this Master’s Thesis was “Employees’ good practices of educational interaction in the support of children’s well-being in round-the-clock child care”. The thesis was a part of the Family 24/7 - project. The work was a qualitative study and was assigned by the municipality of Uurainen.

The aim of the study was to discover good practices of educational interaction used in the support of the socio-emotional well-being of the children and implemented by the employees of child care centres. The study was implemented by using a semi-structured theme interview. The themes included creating and developing educational partnership, supporting the children’s attachment, supporting the children’s sense of security and continuity, supporting the children’s individuality and participation and enhancing the flow of information. The interview was conducted with ten child-care-employees from two different round-the-clock child care centres.

Under each theme the study yielded employees’ good practices of supporting the children’s well-being. In particular, with regard to developing educational partnership, supporting the children’s attachment and their sense of security and continuity, the interviewees gave both comprehensive and concrete examples of good practices and of ways of educational interaction. The good practises included, for example, lengthening the employees’ night shift, the inclusion of the so called day adults and day children in the groups as well as activities in small groups. As means of educational interaction the importance of offering a lap, comforting, encouragement, guidance and the presence of an adult were emphasized. The employees of both round-the-clock child care centres answered the questions of the interview in similar ways. According to the study, the area in the greatest need of development was educational partnership. This means making the parents more involved in the everyday life of the day care. In addition, the children’s participation in the everyday life in the day care and their possibilities to influence on it should be increased. With regard to further studies, it would be appropriate to explore ways of increasing under-three-year-old children’s sense of security in round-the-clock child care and of developing both the parents’ and children’s participation and possibilities to influence.