LAULUNOPETTAJAN PEDAGOGISEN AJATTELUN MUODOSTUMINEN : Laulunopettajuuden kehittäminen kirjallisuuden ja reflektion avulla
Hämäläinen, Niina (2013)
Hämäläinen, Niina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121921886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121921886
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee instrumenttipedagogin työn arvopohjaa ja sen vaikutuksia käytännön työhön. Työn päämääränä oli kirjallisuuteen tutustumisen ja reflektion avulla kehittää tekijän omaa laulunopettajuutta. Kirjoittaja pyrki tunneilmaisupainotteiseen ja oppilaslähtöiseen pedagogiikkaan, ja muodosti tätä tukevan ihmis- ja oppimiskäsityksen opettamisensa pohjaksi. Tutkimus selvitti myös laajemmin millaista hyötyä oman arvopohjan tiedostamisesta voi opettajalle olla, ja millä tavoin arvotietoisuus ilmenee käytännön työssä. Tutkimuksessa kartoitettiin myös instrumenttiopettajan muuttuvaa työnkuvaa ja lisääntyviä pedagogisia sekä kasvatuksellisia haasteita 2010-luvulla.
Opinnäyte on fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimustraditioon perustuva narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Lähdemateriaalina käytettiin tieteellisen kirjallisuuden lisäksi kirjoittajan omakohtaisia kokemuksia laulunopettajan ja laulajan työstä. Tekijä rakensi oman ihmis-, oppimis- ja opettamiskäsityksensä humanistisen ihmiskäsityksen ja humanistis-kokemuksellisen oppimiskäsityksen pohjalta. Oppimisen malliksi valikoitui David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen paradigma.
Kirjallisuuskatsauksesta kävi ilmi, että opettajan ihmis- ja oppimiskäsitykset vaikuttavat käytännön työhön. Opinnäytetyöprosessi auttoi ymmärtämään syvemmin instrumenttiopettajan ammatin ja työn kuvaa ja niiden haasteita muuttuvassa maailmassa. Tekijä syvensi ihmis- ja oppimiskäsitystään ja loi näin opettajan käyttöteoriaansa ja ammatillista identiteettiään. Kirjoittaja havaitsi, että humanistinen ihmis- ja oppimiskäsitys sopii laulunopiskeluun instrumentin psyko-fyysisen ja kokonaisvaltaisen luonteen vuoksi. Katsaus osoitti myös, että instrumenttiopettajien pedagogista ajattelua olisi syytä kehittää alalle tyypillisen mestari–kisälli -perinteen lisäksi myös kasvatustieteellisten teorioiden pohjalta, jotta oma pedagoginen käsitys muotoutuisi tarpeeksi laajaksi. Tietoisesti omaa pedagogista näkemystään kehittämällä instrumenttiopettaja monipuolistaa työnsä toteutusta ja pystyy paremmin vastaamaan 2010-luvun pedagogisiin haasteisiin, kuten ryhmäopetukseen sekä aikuis-, ikäihmis- ja erityisoppilaiden tarpeisiin.
Opinnäyte on fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimustraditioon perustuva narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Lähdemateriaalina käytettiin tieteellisen kirjallisuuden lisäksi kirjoittajan omakohtaisia kokemuksia laulunopettajan ja laulajan työstä. Tekijä rakensi oman ihmis-, oppimis- ja opettamiskäsityksensä humanistisen ihmiskäsityksen ja humanistis-kokemuksellisen oppimiskäsityksen pohjalta. Oppimisen malliksi valikoitui David A. Kolbin kokemuksellisen oppimisen paradigma.
Kirjallisuuskatsauksesta kävi ilmi, että opettajan ihmis- ja oppimiskäsitykset vaikuttavat käytännön työhön. Opinnäytetyöprosessi auttoi ymmärtämään syvemmin instrumenttiopettajan ammatin ja työn kuvaa ja niiden haasteita muuttuvassa maailmassa. Tekijä syvensi ihmis- ja oppimiskäsitystään ja loi näin opettajan käyttöteoriaansa ja ammatillista identiteettiään. Kirjoittaja havaitsi, että humanistinen ihmis- ja oppimiskäsitys sopii laulunopiskeluun instrumentin psyko-fyysisen ja kokonaisvaltaisen luonteen vuoksi. Katsaus osoitti myös, että instrumenttiopettajien pedagogista ajattelua olisi syytä kehittää alalle tyypillisen mestari–kisälli -perinteen lisäksi myös kasvatustieteellisten teorioiden pohjalta, jotta oma pedagoginen käsitys muotoutuisi tarpeeksi laajaksi. Tietoisesti omaa pedagogista näkemystään kehittämällä instrumenttiopettaja monipuolistaa työnsä toteutusta ja pystyy paremmin vastaamaan 2010-luvun pedagogisiin haasteisiin, kuten ryhmäopetukseen sekä aikuis-, ikäihmis- ja erityisoppilaiden tarpeisiin.