Esiselvitys ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän integroinnista Eviraan
Okkonen, Tiina (2013)
Okkonen, Tiina
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121120883
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121120883
Tiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeriön ja Eviran välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2013 on yhtenä tavoitteena selvittää, mitä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaisi Evirassa. Tämä opinnäytetyö liittyy tähän tulostavoitteeseen. Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää, mitä uutta ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä toisi Green Office -ympäristöjärjestelmän ja SFS-EN ISO/IEC 17025- sekä ISTA-standardien rinnalle. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä vaikuttaa henkilöstön ympäristötietoisuuteen ja ympäristöasioihin osallistumiseen, kehittää laboratoriotoimintojen kustannustehokkuutta ja ympäristönäkökulmaa ja osoittaa vastuullisuutta sidosryhmille ympäristöasioiden hoidossa. Opinnäytetyössä on ehdotettu, miten Eviran toimintajärjestelmän mukaisiin ohjeisiin huomioitaisiin ympäristönäkökulma niin, että ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä tulisi katetuksi.
Opinnäytetyössä on esitelty Green Office -ympäristöjärjestelmä ja standardeihin SFS-EN ISO/IEC 17025 ja ISTA perustuvat järjestelmät Evirassa. Lisäksi on kuvattu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä ja sen rakentaminen. Järjestelmiä on verrattu siten, että niiden samankaltaisuudet, heikkoudet ja hyödyt tulisivat esille. Tutkimusmenetelminä on käytetty Evirassa otoksena toteutettua Webropol -kyselytutkimusta ja viidessä eri organisaatiossa tehtyä haastattelututkimusta.
Tulosten mukaan standardi EN-ISO 14001 edellyttäisi ympäristöasioiden dokumentointia, sisäisiä auditointeja, ympäristöasioihin liittyvien lakisääteisten vaatimusten tunnistamista ja uuden työntekijän ympäristöasioihin perehdyttämistä. Viestintä ympäristöasioista ja henkilöstön tietoisuus korostuisi. ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaisi Eviran toiminnoissa valvonnan, laboratoriotoiminnan ja hallinnon vastuuhenkilöiden määrittämistä. Nykyisiä Eviran yhteistyöryhmiä tulisi edelleen hyödyntää. Ympäristövaikutuksia arvioitaisiin säännöllisesti vaikutusmatriiseilla ja uuden toiminnon alkaessa. Ympäristöasioiden laajoista kokonaisuuksista vastuussa olevien henkilöiden koulutusta tulisi tukea. Sertifiointikelpoiseksi saattaminen kestäisi Evirassa noin vuoden. Sertifiointi vaatisi ympäristöjärjestelmän rakentamista, esiarviointia ja kolmena peräkkäisenä vuotena suoritettavia sertifiointiauditointeja. Tehokas ympäristöasioiden hoito Evirassa edellyttäisi sekä johdon että henkilöstön hyvää sitoutumista asetettuihin ympäristötavoitteisiin. Sidosryhmät arvostaisivat sertifioitua ympäristöjärjestelmää. Eviran työturvallisuus ja riskienhallinta lisääntyisivät. Ympäristönsuojelun taso ja lakisääteisten vaatimusten muutoksen ennakointi paranisivat. Ympäristöasiat hankintoja suunniteltaessa korostuisivat edelleen ja yhteistyö sidosryhmien välillä lisääntyisi.
Opinnäytetyössä on esitelty Green Office -ympäristöjärjestelmä ja standardeihin SFS-EN ISO/IEC 17025 ja ISTA perustuvat järjestelmät Evirassa. Lisäksi on kuvattu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä ja sen rakentaminen. Järjestelmiä on verrattu siten, että niiden samankaltaisuudet, heikkoudet ja hyödyt tulisivat esille. Tutkimusmenetelminä on käytetty Evirassa otoksena toteutettua Webropol -kyselytutkimusta ja viidessä eri organisaatiossa tehtyä haastattelututkimusta.
Tulosten mukaan standardi EN-ISO 14001 edellyttäisi ympäristöasioiden dokumentointia, sisäisiä auditointeja, ympäristöasioihin liittyvien lakisääteisten vaatimusten tunnistamista ja uuden työntekijän ympäristöasioihin perehdyttämistä. Viestintä ympäristöasioista ja henkilöstön tietoisuus korostuisi. ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaisi Eviran toiminnoissa valvonnan, laboratoriotoiminnan ja hallinnon vastuuhenkilöiden määrittämistä. Nykyisiä Eviran yhteistyöryhmiä tulisi edelleen hyödyntää. Ympäristövaikutuksia arvioitaisiin säännöllisesti vaikutusmatriiseilla ja uuden toiminnon alkaessa. Ympäristöasioiden laajoista kokonaisuuksista vastuussa olevien henkilöiden koulutusta tulisi tukea. Sertifiointikelpoiseksi saattaminen kestäisi Evirassa noin vuoden. Sertifiointi vaatisi ympäristöjärjestelmän rakentamista, esiarviointia ja kolmena peräkkäisenä vuotena suoritettavia sertifiointiauditointeja. Tehokas ympäristöasioiden hoito Evirassa edellyttäisi sekä johdon että henkilöstön hyvää sitoutumista asetettuihin ympäristötavoitteisiin. Sidosryhmät arvostaisivat sertifioitua ympäristöjärjestelmää. Eviran työturvallisuus ja riskienhallinta lisääntyisivät. Ympäristönsuojelun taso ja lakisääteisten vaatimusten muutoksen ennakointi paranisivat. Ympäristöasiat hankintoja suunniteltaessa korostuisivat edelleen ja yhteistyö sidosryhmien välillä lisääntyisi.