Kognitiivinen kuormitus hoitotyössä : integroitu kirjallisuuskatsaus
Uusitalo, Mari; Koivisto, Anna-Maria (2021)
Uusitalo, Mari
Koivisto, Anna-Maria
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201121210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201121210
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Kestävä aivoterveys -hankkeelle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla hoitotyön kognitiivisten kuormitustekijöiden aiheuttajia. Tavoitteena oli koota yhteen tutkittua tietoa hoitotyön kognitiivisista kuormitustekijöistä, jonka pohjalta hoitotyötä on mahdollista kehittää.
Tiedonhaku tehtiin kevään 2021 aikana Cinahl-, Medline-, Medic- sekä Nursing & Allied Health Database -tietokantoihin. Lisähaku tehtiin Google Scholar -hakupalveluun. Tutkimusaineistoksi valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella yhteensä 14 tutkimusta, joista yksi oli väitöskirja ja 13 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin aluksi deduktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä, jossa nimetyt teemat olivat työympäristön häiriötekijät, keskeytykset, tietotulva, monitehtäväisyys, tehtävän vaihto sekä laite- ja järjestelmä-ongelmat. Lopuksi aineistosta etsittiin vielä muita kognitiivisia kuormitustekijöitä induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat kirjaamisen olevan toiminto, joka hoitajan työssä keskeytettiin usein. Kirjaamisen yhteydessä tapahtui myös eniten tehtävän vaihtoa. Hoitajan työnkuva vaikutti siihen, millaisissa tilanteissa moni-tehtäväisyyttä hoitotyössä esiintyi. Laitteiden ja järjestelmien suunnittelulla sekä yksikön sisäisillä toimintatavoilla oli vaikutusta laitteissa ja järjestelmissä sekä niiden käytössä esiintyviin ongelmiin. Kognitiivista kuormitusta hoitotyössä tunnistettiin aiheutuvan myös muistivaraisesti toimimisesta, ongelmanratkaisuun sekä osaamiseen ja oppimiseen liittyvistä haasteista.
Opinnäytetyön tulokset antoivat ajantasaista tietoa hoitotyön kognitiivisista kuormitustekijöistä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää hoitotyössä kognitiivista kuormitusta vähentävien interventioiden kehittämisessä. Jatkossa olisi tarvetta tehdä työyksikkökohtaisia toimintatutkimuksia ja kehittämishankkeita kognitiivisen ergonomian parantamiseksi. Tietotulvasta ei tähän opinnäytetyöhön tullut tuloksia. Sitä olisi kuitenkin tärkeä jatkossa tutkia, sillä se on yksi merkittävä kognitiivista kuormitusta aiheuttava tekijä hoitotyössä
Tiedonhaku tehtiin kevään 2021 aikana Cinahl-, Medline-, Medic- sekä Nursing & Allied Health Database -tietokantoihin. Lisähaku tehtiin Google Scholar -hakupalveluun. Tutkimusaineistoksi valikoitui sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella yhteensä 14 tutkimusta, joista yksi oli väitöskirja ja 13 vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin aluksi deduktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä, jossa nimetyt teemat olivat työympäristön häiriötekijät, keskeytykset, tietotulva, monitehtäväisyys, tehtävän vaihto sekä laite- ja järjestelmä-ongelmat. Lopuksi aineistosta etsittiin vielä muita kognitiivisia kuormitustekijöitä induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat kirjaamisen olevan toiminto, joka hoitajan työssä keskeytettiin usein. Kirjaamisen yhteydessä tapahtui myös eniten tehtävän vaihtoa. Hoitajan työnkuva vaikutti siihen, millaisissa tilanteissa moni-tehtäväisyyttä hoitotyössä esiintyi. Laitteiden ja järjestelmien suunnittelulla sekä yksikön sisäisillä toimintatavoilla oli vaikutusta laitteissa ja järjestelmissä sekä niiden käytössä esiintyviin ongelmiin. Kognitiivista kuormitusta hoitotyössä tunnistettiin aiheutuvan myös muistivaraisesti toimimisesta, ongelmanratkaisuun sekä osaamiseen ja oppimiseen liittyvistä haasteista.
Opinnäytetyön tulokset antoivat ajantasaista tietoa hoitotyön kognitiivisista kuormitustekijöistä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää hoitotyössä kognitiivista kuormitusta vähentävien interventioiden kehittämisessä. Jatkossa olisi tarvetta tehdä työyksikkökohtaisia toimintatutkimuksia ja kehittämishankkeita kognitiivisen ergonomian parantamiseksi. Tietotulvasta ei tähän opinnäytetyöhön tullut tuloksia. Sitä olisi kuitenkin tärkeä jatkossa tutkia, sillä se on yksi merkittävä kognitiivista kuormitusta aiheuttava tekijä hoitotyössä