Titaanihydraatin ominaisuuksien yhteys kalsinoinnin kiteen kasvuun
Rantanen, Jukka (2013)
Rantanen, Jukka
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120820411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120820411
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää löytyykö selvää yhteyttä saostuksen tuotteen ja kalsinoinnin tuotteen välillä kiderakenneominaisuuksia vertailtaessa. Titaanihydraatin valmistusprosessi tehtiin laboratoriossa valmiista saostustuotteesta kalsinoituun näytteeseen asti. Eri vaiheet analysoitiin TSM (turbidity specktrofotometer) mittauksilla, joita verrattiin toisiinsa etsimällä korrelaatiota. Työssä tarkasteltiin myös eri kiderakenteiden ominaisuuksia saostuksen ja valkaistun näytteen välillä
UV-spektrofotometrillä ajetut arvot olivat aallonpituus alueella λ=190-1100nm. PC-ohjatun laskennan jälkeen saatuja arvoja vertailtiin kunkin näytteen myöhempään vaiheeseen ja myös eri päivien näytteisiin korrelaatiota hakien. Mittausarvoista etsittiin myös lineaarista yhteyttä visualisoimalla korrelaatioarvoja excel-kuvaajalla.
Mittausarvojen pieni vaihteluväli kertoi hyvästä toistettavuudesta, mutta samalla pimensi pienet muutokset mittauksista. Saostuksen ja kalsinoinnin tuotteen välille ei selvää korrelaatiota syntynyt saaduilla mittausarvoilla, mutta saostuksen ja valkaistun näytteen välillä voitiin sanoa olevan selvä yhteys.
Jatkotutkimuksissa lisäanalyyseinä voitaisiin käyttää esimerkiksi monikorrelaatioregressiomatriisia nykyisistä mittausarvoista sekä lisätutkia valkaisun ja kalsinoinnin mahdollista korrelaatiota. Lisänäytteiden hankinta tähän aiheeseen liittyen on tarpeellista ja niiden yhdistäminen tämän opinnäytetyön mittausarvoihin.
UV-spektrofotometrillä ajetut arvot olivat aallonpituus alueella λ=190-1100nm. PC-ohjatun laskennan jälkeen saatuja arvoja vertailtiin kunkin näytteen myöhempään vaiheeseen ja myös eri päivien näytteisiin korrelaatiota hakien. Mittausarvoista etsittiin myös lineaarista yhteyttä visualisoimalla korrelaatioarvoja excel-kuvaajalla.
Mittausarvojen pieni vaihteluväli kertoi hyvästä toistettavuudesta, mutta samalla pimensi pienet muutokset mittauksista. Saostuksen ja kalsinoinnin tuotteen välille ei selvää korrelaatiota syntynyt saaduilla mittausarvoilla, mutta saostuksen ja valkaistun näytteen välillä voitiin sanoa olevan selvä yhteys.
Jatkotutkimuksissa lisäanalyyseinä voitaisiin käyttää esimerkiksi monikorrelaatioregressiomatriisia nykyisistä mittausarvoista sekä lisätutkia valkaisun ja kalsinoinnin mahdollista korrelaatiota. Lisänäytteiden hankinta tähän aiheeseen liittyen on tarpeellista ja niiden yhdistäminen tämän opinnäytetyön mittausarvoihin.