Tanssin parantava voima : luova tanssi ja liike psykososiaalisten valmiuksien edistäjänä

Abstract

Opinnäytetyössä tarkasteltiin tanssia ja liikettä ihmisen psykososiaalisia valmiuksia edistävänä menetelmänä. Opinnäytetyö koostui tanssin ja liikkeen hoitavaa ja terapeuttista käyttöä käsitteleviä artikkeleja sisältävästä kirjallisuuskatsauksesta ja sen tulosten tarkastelusta toimintaterapian Toiminnan terapeuttinen voima -malliin (Pierce 2003) peilaten. Tutkielman tarkoituksena oli arvioida tanssin ja liikkeen soveltuvuutta interventiomenetelmäksi toimintaterapiaan.

Katsaus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, johon valittiin kahdeksan hakukriteerit täyttävää tutkimusartikkelia. Nämä käsittelivät tanssin ja liikkeen käyttöä hoito- ja kuntoutustyössä psykososiaalisesta näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella tanssi on voimakas menetelmä, joka sisältää useita terapeuttisia elementtejä. Tanssissa yhdistyy ryhmässä toimimisen terapeuttisuus, vapaus, luova ilmaisu, huumori, leikkisyys, kehollinen työskentely, yhteys henkisyyteen sekä sanattoman menetelmän mahdollisuudet. Ilman sanoja on mahdollista saa-vuttaa syvä yhteys mielen ja kehon välillä, sekä päästä käsiksi kehon muistissa olevaan tietoon. Kehollisella työskentelyllä on mahdollista ilmaista niitä asioita, joita sanoilla ei pysty kertomaan.

Johtopäätösten perusteella tanssi ja liike voi olla monipuolinen ja käyttökelpoinen toimintaterapiamenetelmä psykososiaalisten valmiuksien tukemiseen. Se on voi olla mielekäs toimintamuoto, joka tarjoaa luovan lähestymistavan tunteiden ja ajatusten käsittelyyn ja ilmaisuun. Tanssilla ja liikkeellä voi olla mahdollista tukea asiakkaan selviytymistä, tunteisiin liittyviä valmiuksia, käsitystä itsestä, kykyjä ilmaista itseään sekä kykyjä toimia vuorovaikutuksessa. Perinteisten toimintaterapiassa käytettävien toiminnallisten ja keskustelevien menetelmien rinnalle tarvitaan esimerkiksi kehollisia ja sanattomia toimintoja, joilla on mahdollista syventyä asiakkaan sisäisiin maailmoihin ja henkisyyteen vaihtoehtoisilla tavoilla.

The study viewed creative dance and movement as a therapeutic method. The aim was to as-sess the suitability of dance and movement as an occupational therapy method that supports psychosocial abilities. The thesis consists of a literature review and examination of the results using the model described in Occupation by Design: Building Therapeutic Power by Doris E. Pierce (2003).

The review was carried out as a narrative literature review. The material consists of eight re-search articles which examine the use of dance and movement in nursing and rehabilitation work from the psychosocial point of view. Based on the research articles dance is a powerful method which includes many therapeutic elements. Dance combines – among other things – the therapeutic aspects of working in group, freedom, creative expression, humor, playfulness, connection with spirituality, and possibilities for a non-verbal communication. It is possible to achieve a deep connection between one’s mind and body without using words. It is also possible to get in contact with the information with-in the body, with body memory. Through movement and body it is also possible to express the things and concepts that are impossible to bring to words.

In conclusion, dance and movement can function as a versatile and useful occupational therapy method that supports psychosocial abilities. It is a meaningful form of activity that offers a creative approach for processing and expressing feelings and thoughts. Alongside the traditional discussion based therapy there is a need for methods that offer an alternate means of deep immersion into the patient’s inner world and spirituality.