”Kerran lotta, aina lotta” : pikkulotta- ja lottakokemuksien vaikutus sotien jälkeiseen elämään
Luokkakallio, Eve (2013)
Luokkakallio, Eve
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121321187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121321187
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa haettiin vastauksia kysymyksiin: Millaisia kokemuksia lottana toimineilla on lotta-ajalta? Millaisia vaikutuksia lottakokemuksilla on ollut aikuisiällä? Millaisia vanhenemiseen liittyviä vaikutuksia lottakokemuksilla on ollut? Millaista lottien elämä on tänään?
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Etelä-Pohjanmaalla asuvaa lottana toiminutta vanhusta. Heistä kolme oli ollut mukana myös pikkulottatoiminnassa ja yksi oli sotainvalidi. Haastattelut tehtiin haastateltavien kotona yhtä lukuun ottamatta. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tuloksiksi saatiin kuusi pääluokkaa, jotka ovat pikkulottatoiminta lotaksi ryhtymisen edistäjänä, velvollisuudet täyttävä lottatyö rintamalla, elämä lottana olon jälkeen, auttamisen halun säilyminen elämässä, lottana toimimisen vaikutukset vanhenemiseen ja vahvasti elävät muistot.
Tutkimukseen haastatellut lotat eivät ole katuneet Lotta Svärd-järjestöön liittymistään. He kokivat oppineensa arvokkaita asioita lottana ollessaan ja tunsivat, että lottana opittuja asioita ei tavallisessa elämässä olisi oppinut. Lotta-ajoilta oli haastateltaville jäänyt pääasiassa hyviä muistoja ja ikävät kokemukset olivat jääneet taka-alalle.
Ajan myötä lottia on yhä vähemmän. Lotilta saa arvokasta tietoa, joka olisi hyvä jakaa jokaisen tietoisuuteen. Monet lotista haluavat jakaa tietojaan ja kokemuksiaan lottatyöstä ja sota-ajoista, kunhan vain on kuuntelijoita.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä Etelä-Pohjanmaalla asuvaa lottana toiminutta vanhusta. Heistä kolme oli ollut mukana myös pikkulottatoiminnassa ja yksi oli sotainvalidi. Haastattelut tehtiin haastateltavien kotona yhtä lukuun ottamatta. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tuloksiksi saatiin kuusi pääluokkaa, jotka ovat pikkulottatoiminta lotaksi ryhtymisen edistäjänä, velvollisuudet täyttävä lottatyö rintamalla, elämä lottana olon jälkeen, auttamisen halun säilyminen elämässä, lottana toimimisen vaikutukset vanhenemiseen ja vahvasti elävät muistot.
Tutkimukseen haastatellut lotat eivät ole katuneet Lotta Svärd-järjestöön liittymistään. He kokivat oppineensa arvokkaita asioita lottana ollessaan ja tunsivat, että lottana opittuja asioita ei tavallisessa elämässä olisi oppinut. Lotta-ajoilta oli haastateltaville jäänyt pääasiassa hyviä muistoja ja ikävät kokemukset olivat jääneet taka-alalle.
Ajan myötä lottia on yhä vähemmän. Lotilta saa arvokasta tietoa, joka olisi hyvä jakaa jokaisen tietoisuuteen. Monet lotista haluavat jakaa tietojaan ja kokemuksiaan lottatyöstä ja sota-ajoista, kunhan vain on kuuntelijoita.