Jalkapalloilijoiden terveystottumukset
Hongisto, Silja (2013)
Hongisto, Silja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112818913
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa jalkapalloilijoiden terveyskäyttäytymistä, terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttämistä kyselytutkimuksen avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa urheilijoiden terveyskäyttäytymisestä, koetusta terveydentilasta sekä nostaa esille urheilijoiden terveyskäyttäytymisessä mahdollisesti esiintyviä epäkohtia. Tutkimustulosten pohjalta on myös mahdollista kehittää urheilijoiden terveyspalveluita parempaan suuntaan.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivisella, eli määrällisellä tutkimusmetodilla ja sitä varten luotiin strukturoitu kyselylomake. Aineiston keruu tapahtui sähköisenä kyselynä lokakuussa 2013, ja aineiston hankinta toteutettiin yhteistyössä Jalkapallon pelaajayhdistys ry:n kanssa. Työn toimeksiantajana toimi Suomen Palloliitto. Kysely lähetettiin 1361 vastaanottajalle ja vastauksia tuli 93. Tällöin vastausprosentiksi tuli 6,8. Vastausprosentin jäädessä odotettua pienemmäksi, naisten ja miesten vastaukset laskettiin yhteen ja raportoitiin yhteisinä frekvensseinä ja prosentteina. Vastauksia havainnollistettiin myös taulukoina ja kuvioina.
Vastauksista kävi ilmi, että jalkapalloilijoilla oli omat terveydelliset eroavaisuutensa vertailukohteina olleisiin muihin nuoriin aikuisiin. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloista kärsittiin jalkapalloilijoiden keskuudessa enemmän kuin vertailuryhmissä. Myös nuuskaa käytettiin huomattavasti enemmän kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, joihin tuloksia verrattiin. Ravitsemus jalkapalloilijoilla oli parempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, joihin tämän tutkimuksen tuloksia verrattiin. Roko-tesuojaa koskevissa kysymyksissä, paikoitellen yli 30 % vastaajista oli valinnut vaihtoehdon, ettei tiedä onko vastaajalla voimassa oleva rokotesuoja kyseistä tautia vastaan. Tämänhetkisen terveydentilansa koki hyväksi tai erittäin hyväksi yli 90 % vastaajista. Vastaajista 12,9 % ei koe painetta urheilla sairaana tai loukkaantuneena. Tietoisesti sairaana tai loukkaantuneena ei ollut koskaan pelannut 4,3 % kyselyyn vas-tanneista.
Jatkossa voitaisiin verrata jalkapalloilijoiden vastauksia muiden joukkueurheilijoiden terveystottumuksiin tai tehdä laajempia tutkimuksia pienemmistä aihekokonaisuuksista, esimerkiksi jalkapalloilijoiden ravitsemuksesta tai rokotesuojasta.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivisella, eli määrällisellä tutkimusmetodilla ja sitä varten luotiin strukturoitu kyselylomake. Aineiston keruu tapahtui sähköisenä kyselynä lokakuussa 2013, ja aineiston hankinta toteutettiin yhteistyössä Jalkapallon pelaajayhdistys ry:n kanssa. Työn toimeksiantajana toimi Suomen Palloliitto. Kysely lähetettiin 1361 vastaanottajalle ja vastauksia tuli 93. Tällöin vastausprosentiksi tuli 6,8. Vastausprosentin jäädessä odotettua pienemmäksi, naisten ja miesten vastaukset laskettiin yhteen ja raportoitiin yhteisinä frekvensseinä ja prosentteina. Vastauksia havainnollistettiin myös taulukoina ja kuvioina.
Vastauksista kävi ilmi, että jalkapalloilijoilla oli omat terveydelliset eroavaisuutensa vertailukohteina olleisiin muihin nuoriin aikuisiin. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloista kärsittiin jalkapalloilijoiden keskuudessa enemmän kuin vertailuryhmissä. Myös nuuskaa käytettiin huomattavasti enemmän kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, joihin tuloksia verrattiin. Ravitsemus jalkapalloilijoilla oli parempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa, joihin tämän tutkimuksen tuloksia verrattiin. Roko-tesuojaa koskevissa kysymyksissä, paikoitellen yli 30 % vastaajista oli valinnut vaihtoehdon, ettei tiedä onko vastaajalla voimassa oleva rokotesuoja kyseistä tautia vastaan. Tämänhetkisen terveydentilansa koki hyväksi tai erittäin hyväksi yli 90 % vastaajista. Vastaajista 12,9 % ei koe painetta urheilla sairaana tai loukkaantuneena. Tietoisesti sairaana tai loukkaantuneena ei ollut koskaan pelannut 4,3 % kyselyyn vas-tanneista.
Jatkossa voitaisiin verrata jalkapalloilijoiden vastauksia muiden joukkueurheilijoiden terveystottumuksiin tai tehdä laajempia tutkimuksia pienemmistä aihekokonaisuuksista, esimerkiksi jalkapalloilijoiden ravitsemuksesta tai rokotesuojasta.