VARHAINEN PUUTTUMINEN IKÄÄNTYNEIDEN KALTOINKOHTELUTILANTEISSA

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät hoitoympäristössä vaikuttavat ikääntyneen kaltoinkohteluun ja miten varhaista puuttumista tutkittu ikääntyneiden kaltoinkohtelutilanteissa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluiden kanssa. Opinnäytetyön toteutustapa oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Katsauksessa käytetty aineisto koostui ikääntyneiden kaltoinkohtelua ja varhaista puuttumista käsittelevästä 22 tutkimuksesta ja julkaisusta, jotka ovat julkaistu vuosien 2003–2013 välisenä aikana. Verkkopohjainen aineistohaku toteutettiin englanninkielellä CINAHL- tietokannassa sekä suomenkielellä muun muassa Aleksi-tietokannassa. Kirjallisuuskatsaukseen kootun aineiston laatua arvioitiin hyödyntämällä Cesario, Morin & Santa-Donaton (2002) laadullisen tutkimuksen arviointiohjeita. Aineiston analyysi toteutettiin teemoittelulla, jonka kautta muodostettiin neljä erilaista näkökulmaa suhteessa ikääntyneiden kaltoinkohteluun ja varhaiseen puuttumiseen. Näitä olivat kognitiivisten toimintojen heikentyminen hoidettavilla, hoitohenkilökunnan ammatillinen osaaminen ja työssä jaksaminen, hoitoympäristöstä nousevat tekijät sekä sairaanhoitajan osaaminen kaltoinkohtelun ehkäisyssä.

Kirjallisuuskatsauksen pohjalta on laadittu toimintasuositukset kaltoinkohtelun varhaiseen puuttu-miseen. Suositukset ovat kohdennettu etenkin ikääntyneiden palveluasumiseen sekä pitkäaikaishoi-toon. Kirjallisuuskatsauksessa käytetyn aineiston perusteella tarvetta olisi ainakin psykogeriatrisen koulutuksen lisäämiseen. Kaltoinkohtelun tunnistamiseen kehitetyt mittaristot toimivat apuvälineinä tilanteen arvioinnissa, mutta niiden tarkkuus ja luotettavuus voivat vaihdella. Siksi henkilökunnan tulisikin tutustua kaltoinkohtelua määritteleviin mittareihin ennakoivasti ja sopia, mitä mittaria kaltoinkohtelutilanteiden selvittämisessä käytetään. Kaltoinkohtelun ehkäisyn tehostamiseksi voi-taisiin kunnissa kokeilla esimerkiksi opinnäytetyössä esiteltyä Cardiffin-mallia.

The aim of the thesis was to explore which factors influence on elderly neglect in a nursing envi-ronment and what kind of research has been conducted concerning early intervention in cases of elderly neglect. This Master´s Thesis was produced in co-operation with the Elderly Care Services of the Jyväskylä City. The thesis was implemented as an integrative literature review. The material for the review contained different perspectives on the phenomenon of elderly neglect and early inter-vention. The data analyzed for the review consisted of 22 scientific studies and publications which had been published during the years 2003-2013. An electronic search for data in English was con-ducted by using the CINAHL database, and Finnish material was collected by using the Aleksi e-resource. The quality of the collected data was evaluated by using the Instructions for Evaluating Qualitative Literature by Cesario, Morin & Santa-Donato (2002). The data was analyzed by using themes, through which it was possible to form four different perspectives considering early inter-vention and elderly neglect. These were the decreased cognitive functions of an elderly person, the professional knowledge and working ability of the nursing staff, issues related to the nursing environment and the role of professional nurses in the prevention of elderly neglect.

Guidelines for early intervention and prevention of elderly neglect were drafted based on the literature review. These guidelines were especially targeted for long-term care of elderly clients. Based on the research literature, the level of psychogeriatric nursing education and professional knowledge should be increased. Assessments and criteria are valuable tools for the evaluation of elderly neglect. However, their validity and specificity can be variable. For this reason nursing pro-fessionals should become acquainted with the issue and reach agreements on which assessment methods for elderly neglect will be used. The Cardiff City Model that was introduced in this thesis could be tested in Finnish municipalities in order to optimize the prevention of elderly neglect.