Raskaan kaluston talvella käytettävät renkaat
Halttunen, Mika (2013)
Halttunen, Mika
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121621404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121621404
Tiivistelmä
Ruotsin talvirengaslaki laajeni vuoden 2013 alussa raskaan kaluston vetoakselien talvirengaspakoksi. Rengasvalmistajat tahtoivat tehostaa Suomen raskaan kaluston rengaslakeja, minkä vuoksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n tilaamana opinnäytetyö tutki, onko muutoksille tarvetta.
Teoriaosuuteen tietoa kerättiin asiaan liittyvistä tutkimuksista, haastattelemalla alan asiantuntijoita, sekä tutkimalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tutkintaosuus koostui SKAL:n jäsenyrityksille tehdystä talvirengaskyselystä sekä rengasyrityksen, rengasvalmistajan ja Liikkuvan poliisin edustajan haastatteluista. Tutkimuksen pääaiheina oli löytää tietoa Suomen raskaan kaluston kuljetusyrittäjien talvirengaskäytännöistä tänä päivänä, sekä miten ne muuttuisivat, jos Suomen raskaan kaluston rengaslait kiristyisivät.
Ensimmäinen asia, johon oli toivottu muutosta aina Konginkankaan linja-autoturmasta lähtien, oli renkaiden urasyvyydet. Raskaan kaluston talvi- ja nastarenkaita pidettiin hyödyllisinä tietyissä ajo-tehtävissä, mutta erityisesti nastarenkaat kuluttivat tiestöä erittäin paljon. Eturenkaiden pinnoitus tahdottiin kieltää, mutta niidenkin käytölle oli puolustajia. Kuitenkin Suomessa hyvälaatuista pinnoitettua rengasta pidettiin lähes yhtä hyvänä kuin uutta rengasta. Nastansa menettäneet nastarenkaat voivat muuntua pahimmillaan pommeiksi. Kuljetusyrityksien mielestä rengasyrityksien kausi-työntekijöiden työn jälkeä piti seurata tarkkaan.
Opinnäytetyö toi esille kuljetusyrittäjien, Liikkuvan poliisin sekä rengasvalmistajien ja -yrityksien mielipiteet Suomen raskaan kaluston rengaslainsäädännöstä. Jos Suomessa raskaan kaluston rengaslakeja muutetaan, pitäisi tehdä lisää rengastutkimuksia niiden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen.
Teoriaosuuteen tietoa kerättiin asiaan liittyvistä tutkimuksista, haastattelemalla alan asiantuntijoita, sekä tutkimalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tutkintaosuus koostui SKAL:n jäsenyrityksille tehdystä talvirengaskyselystä sekä rengasyrityksen, rengasvalmistajan ja Liikkuvan poliisin edustajan haastatteluista. Tutkimuksen pääaiheina oli löytää tietoa Suomen raskaan kaluston kuljetusyrittäjien talvirengaskäytännöistä tänä päivänä, sekä miten ne muuttuisivat, jos Suomen raskaan kaluston rengaslait kiristyisivät.
Ensimmäinen asia, johon oli toivottu muutosta aina Konginkankaan linja-autoturmasta lähtien, oli renkaiden urasyvyydet. Raskaan kaluston talvi- ja nastarenkaita pidettiin hyödyllisinä tietyissä ajo-tehtävissä, mutta erityisesti nastarenkaat kuluttivat tiestöä erittäin paljon. Eturenkaiden pinnoitus tahdottiin kieltää, mutta niidenkin käytölle oli puolustajia. Kuitenkin Suomessa hyvälaatuista pinnoitettua rengasta pidettiin lähes yhtä hyvänä kuin uutta rengasta. Nastansa menettäneet nastarenkaat voivat muuntua pahimmillaan pommeiksi. Kuljetusyrityksien mielestä rengasyrityksien kausi-työntekijöiden työn jälkeä piti seurata tarkkaan.
Opinnäytetyö toi esille kuljetusyrittäjien, Liikkuvan poliisin sekä rengasvalmistajien ja -yrityksien mielipiteet Suomen raskaan kaluston rengaslainsäädännöstä. Jos Suomessa raskaan kaluston rengaslakeja muutetaan, pitäisi tehdä lisää rengastutkimuksia niiden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen.