Energiapuun korjuun vaikutus hakkuutähteiden määrään ja ravinnesisältöön turvemaiden ensiharvennuksilla
Lokasaari, Aki (2010)
Lokasaari, Aki
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001221482
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001221482
Tiivistelmä
Tutkimusaineistona käytettiin kolmea Metsäntutkimuslaitoksen perustamaa ensiharvennuskohdetta Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Koealueilla selvitettiin erilaisten metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutusta hakkuutähteiden määrään ja ravinnesisältöön turvemaiden ensiharvennuksilla. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat koealueelle jääneiden hakkuutähteiden määrän mittaaminen ja niiden ravinnesisällön määrittäminen.
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon neljällä erilaisella käsittelyvaihtoehdolla hakkuutähteitä jäi koealueille. Tulokset osoittavat, että ns. normaalin ainespuukorjuun alueille jäi eniten hakkuutähteitä ja siten myös ravinteita. Kokopuukorjuussa hakkuutähteiden määrä oli 34 – 47 % ja ravinteiden 29 – 50 % ainespuukorjuu alueiden vastaavista määristä. Talvella tehdyssä käytännön kokopuukorjuussa jäi kuitenkin nykyisten hyvän metsänhoidon suositusten mukainen määrä hakkuutähteitä alueelle.
Yhdeltä tutkimuskohteelta (Tokola, Himanka) saatiin ensimmäisen viiden vuoden jakson tulokset puuston kasvun ja neulasnäytteiden ravinteiden kehityksestä. Tällä kokeella kokopuukorjuu ei vaikuttanut puuston kasvuun tai neulasten ravinnepitoisuuksiin. Näiden pohjalta ei voida kuitenkaan vielä arvioida käsittelyjen pidemmän ajan vaikutuksia, vaan kokeita on seurattava kauemmin.
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon neljällä erilaisella käsittelyvaihtoehdolla hakkuutähteitä jäi koealueille. Tulokset osoittavat, että ns. normaalin ainespuukorjuun alueille jäi eniten hakkuutähteitä ja siten myös ravinteita. Kokopuukorjuussa hakkuutähteiden määrä oli 34 – 47 % ja ravinteiden 29 – 50 % ainespuukorjuu alueiden vastaavista määristä. Talvella tehdyssä käytännön kokopuukorjuussa jäi kuitenkin nykyisten hyvän metsänhoidon suositusten mukainen määrä hakkuutähteitä alueelle.
Yhdeltä tutkimuskohteelta (Tokola, Himanka) saatiin ensimmäisen viiden vuoden jakson tulokset puuston kasvun ja neulasnäytteiden ravinteiden kehityksestä. Tällä kokeella kokopuukorjuu ei vaikuttanut puuston kasvuun tai neulasten ravinnepitoisuuksiin. Näiden pohjalta ei voida kuitenkaan vielä arvioida käsittelyjen pidemmän ajan vaikutuksia, vaan kokeita on seurattava kauemmin.