TELEHEALTH- LAITTEIDEN KÄYTETTÄVYYS IKÄIHMISTEN ARJESSA

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten Telehealth- palvelun ja siihen kuuluvien etäterveydenhuollon laitteiden itsenäinen käyttäminen onnistui ikäihmisten arjessa. Tavoitteena oli selvittää ilmenikö laitteiden itsenäisessä käytössä ongelmia sekä löytyikö testauksen aikana kehittämiskohteita. Tavoitteena oli myös selvittää, voiko laitteiden käytöllä olla hyötyä ikäihmisten itsenäiselle selviytymiselle kodeissaan.

Kansallisena suuntauksena on kotihoidon lisääminen ja laitoshoitopaikkojen vähentäminen. Tavoitteena on, että ikäihmiset pystyisivät asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Teknologia ja etäterveydenhuollon palvelut lisääntyvät tulevaisuudessa ja ne tulevat helpottamaan iäkkäiden selviytymistä arjessa. Etäterveydenhuollolla tarkoitetaan terveyspalveluiden tuottamista teknologiaa hyödyntämällä yli maantieteellisten rajojen.

Tähän tutkimukseen osallistui kymmenen (N=10) Länsi-Suomen Diakonialaitoksen asiakkaana olevaa ikäihmistä, jotka testasivat etäterveydenhuollonlaitteistoa. Asiakkaille annettiin käyttöön kolmen kuukauden ajaksi Mymedic- laite sekä vaaka, verenpaine- ja happisaturaatiomittari. Asiakkaat mittasivat säännöllisesti terveysarvojaan kullekin räätälöidyn ohjelman mukaisesti ja näin ollen he tulivat aktiivisesti osalliseksi omasta terveydenhuollostaan. Arvojen mittaamisen jälkeen tiedot lähetettiin taustaohjelmaan, josta hoitohenkilökunta pystyi ne tarkastamaan. Näin pystyttiin puuttumaan asiaan, jos asiakkaalle asetetut raja-arvot ylittyivät. Laitteiston testaus tapahtui iäkkäiden kodeissa, joten ympäristö oli otollinen testaukselle: häiriötekijät oli minimoitu.

Tutkimustulosten mukaan etäterveydenhuollon laitteiden itsenäinen käyttö onnistui ikäihmisiltä hyvin. Mittausten tekemistä helpotti testauksessa mukana olleet entuudestaan monelle tutut mittausvälineet, kuten vaaka ja verenpainemittari. Fyysinen kunto asettaa rajoituksia mittausten itsenäiselle suorittamiselle, koska esimerkiksi vaa’alla seisominen vaatii hyvää tasapainoa, jotta onnistunut mittaus saadaan suoritettua. Parhaiten terveysarvojen seuranta onnistuu motivoituneelta ja kohtalaisen hyvässä kunnossa olevalta ikäihmiseltä.

The purpose of this study was to gather information about independent use of Telehealth services and devices in old people’s everyday life. The aim was to identify possible problems and development needs in usability of devices concerned. In addition, the study aimed at researching the possible benefits for the old adults in independent living.

Nationally the trend is to increase home care and reduce the institutional inpatient care. The aim in this policy is to support older people to live in their own houses as long as possible. Technology and Telehealth offer new means for multiple services offered for home care and nursing homes, too. Telehealth care provides new effective means for management, guidance, support and monitoring utilising wireless technology.

This study employed ten older adults (N=10) being customers of Länsi-Suomen Diakonialaitos as voluntary testers of Telehealth care technology. The testers measured their health values on regular basis: weight, blood pressure and oxygen saturation. After measuring, the data was registered to the server where care personnel were able to check the values. The user research method used here was to interview the testers’ perceptions and experiences about usability of the Telehealth devices and services.

According to the results, independent use of Telehealth care technology was mainly successful. The measuring means were familiar for most of the older adults, which made the measuring easy. Physical well-being may bring restrictions to make measurement independently. Those who have good health and motivation were able to measure their health values better.