Ravitsemuslaadulla vastuullisuutta ruokapalveluihin : Tuotannonohjausjärjestelmien käyttö
Talvitie, Taina (2014)
Talvitie, Taina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401201536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401201536
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia esteitä julkisissa ruokapalveluissa on tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotolle, ravintosisältölaskennan toteuttamiselle ja ravitsemussuositusten mukaisen ruoan tarjoamiselle. Ravitsemussuositusten mukaisen ruoan tarjoaminen on vastuullista liiketoimintaa. Ilman tuotannonohjausjärjestelmää ei voida varmistaa ravitsemussuositusten mukaista ravitsemuslaatua. Julkisilla ruokapalveluilla on palvelun tilaaja, kuten kunta, kaupunki tai sairaanhoitopiiri. Tuotannonohjausjärjestelmän avulla kuntapäättäjille saadaan lisää tietoa ruokapalvelujen toiminnasta.
Opinnäytetyössä haastateltiin kolmea suurinta tuotannonohjausjärjestelmien ohjelmistotoimittajaa alkutilanteen selvittämiseksi. Haastattelujen jälkeen tehtiin sähköinen kysely (n = 128) julkisten ruokapalvelujen johto-, esimies- ja suunnitteluhenkilöstölle. Opinnäytetyössä tavoiteltiin kokonaistutkimusta, joten pyrkimyksenä oli suuren tutkimusaineiston kerääminen. Sen vuoksi tutkimusmenetelmäksi valittiin kyselytutkimus.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että Suomen julkisissa ruokapalveluissa tuotannonohjaus-järjestelmien käyttö on kirjavaa ja monentasoista. Vastaajista 78 % ilmoitti, että heidän edustamissaan ruokapalveluissa varmistetaan ravitsemussuositusten toteutuminen tuotannonohjausjärjestelmää käyttämällä. Vastaajista 22 % ilmoitti, että heidän organisaatiossaan varmistetaan ravitsemussuositusten toteutuminen vasta ruokalistan suunnittelemisen jälkeen tai ei varmisteta lainkaan. Tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotolle ei ole julkisissa ruokapalveluissa varattu riittävästi resursseja. Vastaajien edustamista ruokapalveluorganisaatioista 65 % ilmoitti, että tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto pyritään tekemään oman työn ohella, mikä ei näyttäisi olevan suositeltavaa projektin onnistumiseksi. Lisäresursseilla ja vastuuhenkilöiden nimeämisellä voidaan onnistua tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotossa. Tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto on onnistuessaan projekti, joka auttaa ammattikeittiöitä ravitsemuksellisen laadun tuottamisessa ja toiminnan tavoitetilan luomisessa.
Opinnäytetyössä haastateltiin kolmea suurinta tuotannonohjausjärjestelmien ohjelmistotoimittajaa alkutilanteen selvittämiseksi. Haastattelujen jälkeen tehtiin sähköinen kysely (n = 128) julkisten ruokapalvelujen johto-, esimies- ja suunnitteluhenkilöstölle. Opinnäytetyössä tavoiteltiin kokonaistutkimusta, joten pyrkimyksenä oli suuren tutkimusaineiston kerääminen. Sen vuoksi tutkimusmenetelmäksi valittiin kyselytutkimus.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että Suomen julkisissa ruokapalveluissa tuotannonohjaus-järjestelmien käyttö on kirjavaa ja monentasoista. Vastaajista 78 % ilmoitti, että heidän edustamissaan ruokapalveluissa varmistetaan ravitsemussuositusten toteutuminen tuotannonohjausjärjestelmää käyttämällä. Vastaajista 22 % ilmoitti, että heidän organisaatiossaan varmistetaan ravitsemussuositusten toteutuminen vasta ruokalistan suunnittelemisen jälkeen tai ei varmisteta lainkaan. Tuotannonohjausjärjestelmien käyttöönotolle ei ole julkisissa ruokapalveluissa varattu riittävästi resursseja. Vastaajien edustamista ruokapalveluorganisaatioista 65 % ilmoitti, että tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto pyritään tekemään oman työn ohella, mikä ei näyttäisi olevan suositeltavaa projektin onnistumiseksi. Lisäresursseilla ja vastuuhenkilöiden nimeämisellä voidaan onnistua tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotossa. Tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto on onnistuessaan projekti, joka auttaa ammattikeittiöitä ravitsemuksellisen laadun tuottamisessa ja toiminnan tavoitetilan luomisessa.