Paineilmaverkon optimointi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa Neste Oil Naantalin jalostamon paineilman tuotantoa energiatehokkuuden tehostamiseksi. Työ aloitettiin työilmaverkon kartoituksella, jonka tavoitteena oli löytää verkostosta turhia käyttökohteita, jonne ilman syötön voisi katkaista. Turhien verkon osien sulkemisen jälkeen työilmakompressori vaihdettiin tuotannoltaan sopivampaan malliin. Tämän jälkeen työilmaverkon painetta laskettiin parempaan arvoon ottaen huomioon jalostusprosessin vaatimukset. Instrumentti-ilmaverkon osalta tehtiin vuotokartoitus ja -paikkaus ulkoisen yrityksen toimesta. Tämän jälkeen tehtiin instrumentti-ilmaverkon koeajot, jonka tavoitteena oli laskea verkon painetta optimiin arvoon. Koeajojen tarkoituksena oli myös nähdä, miten paineen lasku vaikuttaa eri verkon osien paineisiin Työilmaverkon osalta optimointi sujui suunnitellusti ja kulutusta saatiin laskettua noin 300 nm3/h ja painetta noin 1 baari. Instrumentti-ilmaverkon kanssa koeajot aiheuttivat huomattavia ongelmia, eikä painetta saatu laskettua ollenkaan. Vuotojen paikkaamisella saatiin kuitenkin noin 100 nm3/h kulutussäästöt. Rahallisesti mitattuna säästöä tuli noin 47 000 € / a. Energiankulutus pieneni yhteensä 806 MWh / a.

The objective of this Bachelor’s Thesis was to energy efficiently improve the production of compressed air in Neste Oil Naantali refinery. The project was started by mapping out the working air network with the purpose of discovering unnecessary areas where the supply of compressed air could be shut off. After this the working air compressor was replaced with a more suitable model. After the replacement the pressure of the working air network was lowered to a more energy efficient value considering the refining processes requirements. The instrumentation air network was mapped out and repaired for any leakage by an external contractor. After this the instrumentation air network was test ran to lower the pressure to a more optimal value. The purpose of the test run was also to see how the lower pressure would affect different areas in the network. The optimization process for the working air network was successful and the network air consumption was reduced by 300 nm3/h and pressure by 1 bar. The test run for the instrumentation air network was unsuccessful and caused significant difficulties. The pressure for the instrumentation air network was not lowered, but the leakage patching reduced the consumption of air by 100 nm3/h. The total savings for both networks were about 47 000 €/a and energy savings 806 MWh/a.