OPISKELIJAOHJAUKSEN LAATU KESKI-SUOMEN SEUTUTERVEYSKESKUKSESSA – Painopisteinä tiedotta-misen ja perehdyttämisen näkökulmat

Abstract

Käytännön työssä tapahtuva harjoittelu kuuluu lakisääteisesti osaksi terveysalan opintoja. Opiskeli-jaohjaus on jokaisen työntekijän velvollisuus ja sillä on vaikutusta opiskelijan kehittymiseen kohti asiantuntijuutta. Harjoitteluista saadut kokemukset vaikuttavat opiskelijan motivaatioon ja sitoutumi-seen omaan alaansa. Opiskelijaohjauksen laatu koostuu useista osa-alueista. Tässä opinnäytetyössä keskitytään opiskelijan, harjoitteluyksikön ja oppilaitoksen väliseen tiedottamiseen sekä opiskelijoi-den perehdyttämiseen työyksikössä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kahdeksan toimipisteen kaikki sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, lähi-, perus- ja hammashoitajat, suuhygienistit sekä fysio- ja toimintaterapeutit. Tutkimusta varten lähetettiin sähköinen postikysely 486 Seututerveyskeskuksen työntekijälle. Kyselyyn vastasi 104 työntekijää. Aineistoa analysoitiin sekä määrällisesti että laadulli-sesti. Avoimet vastaukset luokiteltiin niiden sisällön perusteella. Väittämistä laskettiin keskiarvoja ja niiden eroja vertailtiin t-testin avulla tämänhetkisen työyksikön, työkokemuksen ja koulutuksen mu-kaisissa luokissa. Tulosten perusteella seututerveyskeskuksen työntekijät pitävät jossain määrin tärkeinä kaikkia opis-kelijaohjaukseen ja siitä tiedottamiseen liittyviä tekijöitä. Opiskelijaohjaukseen kuuluvien osatekijöi-den toteutuminen oli vaihtelevaa. Opiskelijoiden perehdyttämiseen kuuluvia osa-alueita pidettiin kaikkia tärkeinä. Perehdytyksen osa-alueet toteutuivat vastaajien mukaan keskimääriin melko hyvin. Kyselyyn vastanneet ohjaajat toimivat oman arvionsa mukaan ohjaajana opiskelijalähtöisesti varmista-en perehdytyksen ja tutustuen opiskelijan tietoihin. Seututerveyskeskuksen työntekijät suhtautuvat opiskelijaohjaukseen positiivisesti ja ohjaustyö koettiin haastavaksi. Kehitettävää löytyi työntekijöiden koulutuksesta. Yli puolet vastanneista ei ollut saanut koulutusta opiskelijoiden ohjaamiseen. Avointen vastausten perusteella opiskelijaohjauksessa parhaiten toimivat myönteinen suhtautuminen opiskeli-joihin ja ohjaajien nimeäminen. Ohjaus- ja perehdytysmateriaali jakoi mielipiteitä. Toisissa työyksiköis-sä se koettiin toimivaksi ja toisissa työyksiköissä se mainittiin kehityskohteeksi. Ohjaukselle ja pereh-dyttämiselle kaivattiin lisää aikaa.

Clinical practice is of part of health care studies in Finland according to the law. Mentoring the stu-dents is the duty of every employee in health care. It has effects on the students` development of expertise. The students’ practical training experiences have an impact on their motivation and com-mitment to their field.The quality of student mentoring is based on many factors. This thesis focused on the information flow between the practice unit and the school and on the students’ orientation process. The target group of this study consisted of all the registered nurses, public health nurses, practical nurses, dental assistants, oral hygienists, occupational therapists and physiotherapists who worked for the eight units of Central Finland´s Regional Health Care. An electronic questionnaire was sent to 486 employees of the Regional Health Care. 104 employees answered the questionnaire. The data was analyzed both qualitatively and quantitatively. Answers to the open ended questions were cate-gorized based on their content. The statements were analyzed by using mean values, and their dif-ferences were compared in the categories of the present working unit, work experience and educa-tional background. According to the results, the respondents considered all the factors associated with the mentoring of the students and the related information flow relatively important. Some variation could be seen in the implementation of the different elements of student mentoring. Everything related to the orientation to the work place was considered important and, on average, this was also seen to have been implemented quite well. The respondents stated that their mentoring was student-centered with a focus on orientation and the students’ knowledge. The respondents’ attitude towards the students was positive, and working as a mentor was seen challenging. The results also indicated that the development challenges were related to mentoring education as over half of the respondents stated that they had not had any education about mentoring. Based on the answers to the open questions, a positive attitude towards students and naming per-sonal mentors worked best in mentoring. Guidance and orientation material divided the respond-ents’ opinions. In some working units orientation material was seen as resource, in others it was on the development list. In addition, the respondents stated that more time was needed for both men-toring and orientation.