Hoitohenkilöstön työajankäytön seuranta Merituulikodissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Merituulikodin hoitohenkilöstön työajankäyttöä eri hoitotyön toiminnoissa. Tarkoituksena oli selvittää, miten työajankäyttö jakaantuu eri vuoroissa sekä osastojen kesken. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää työvuorojen sisällön suunnittelussa, kehittämisessä ja työajankäytön tehostamisessa.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin osallistuvaa havainnointia. Aineistonkeruussa käytettiin apuna havainnointilomakkeita. Aineistoa kerättiin jokaisella osastolla aamu-, ilta- ja yövuoroissa. Havainnoitavia vuoroja oli yhteensä 21.

Tuloksista selviää, että aamu- ja iltavuoroissa Merituulikodissa välittömään hoitotyöhön käytettiin 52 % työajasta, välilliseen hoitotyöhön 24,3 %, osastokohtaisiin toimintoihin 12,3 % ja henkilökohtaisiin toimintoihin 11,3 %. Yövuoroissa työajasta kului 23 % välittömään hoitotyöhön, 15 % välilliseen hoitotyöhön, kaksi prosenttia osastokohtaisiin toimintoihin ja 60 % henkilökohtaisiin toimintoihin.

Työajankäytössä osastojen Valkama ja Tyynelä välillä ei ollut merkittäviä eroja. Suvannolla henkilökohtaisiin toimintoihin käytettiin viisi prosenttia vähemmän aikaa ja välittömään hoitotyöhön 13 % enemmän aikaa kuin muilla osastoilla.

Jatkotutkimushaasteena voidaan ehdottaa työntekijöiden ajatusten kartoittamista työajankäytöstään, työn kuormittavuudesta ja työtyytyväisyydestä. Tutkimuksessa voitaisiin lisäksi selvittää hoitajien mielipiteitä mahdollisista työjärjestelyjen muutoksista ja halukkuutta lähteä kokeilemaan työaika-autonomiaa.

The purpose of this thesis was to clarify the use of working time with the nursing staff on different nursing functions at Merituulikoti in Uusikaupunki. The purpose was to find out, how the use of working time is divided within different shifts and between different units. The objective was to provide information that can be used for planning the contents of work shifts, making the use of working time more efficient and for development as a whole.

The research method was participant observation. For data collection, observation forms were used to facilitate the research. Material was collected from every unit during morning, evening and night shifts. A total of 21 shifts were observed.

The results indicate that, at Merituulikoti in morning and evening shifts, 52 percent of working time was used on direct nursing, 24,3 percent on indirect nursing, 12,3 percent on other functions at the unit and 11,3 percent on personal functions. In night shifts, 23 percent of working time was spent on direct nursing, 15 percent on indirect nursing, two percent on other functions at the unit and 60 percent on personal functions.

There was no significant difference in the use of working time between the units of Valkama and Tyynelä whereas at Suvanto the staff used 5 percent less time on personal functions and 13 percent more working time on direct nursing than was the case at the other units.

A challenging topic for a further study would be to chart the ideas of the staff about how they manage their working time, and about problems of workload as well as job satisfaction. In addition, the study could chart the idea of the nurses about possible changes to working time arrangements and their willingness to test out self-scheduling.