Hälytysajoneuvojen liikenneonnettomuuksia yhdistävät tekijät Suomessa ja maailmalla 2002-2018 kirjallisuuskatsaus
Flink, Tero (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201151314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201151314
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hälytysajoneuvoille sattuneita onnettomuuksia tutkimalla onnettomuuksien yleisyyttä. Tarkoituksena oli tutkia yhteneväisyyksiä ja syitä onnettomuuksiin sekä tunnistaa syyt hälytysajoneuvojen onnettomuuksiin.
Aineisto koostui Onnettomuustietoinstituutin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ja vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksesta korvaamista vahinkoraporteista sekä systemaattisella tiedonhaulla toteutetusta hauista eri tietokannoista etsimällä englanninkielisiä artikkeleita.
Tarkastelujakson aikana, vuosina 2002—2018, hälytysajoneuvoille sattui Suomessa yhteensä 21 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Ambulansseille tapahtui 12 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Ambulanssi oli yhteenajon pääaiheuttaja viidessä tapauksessa. Poliisiautoille tapahtui vastaavana ajanjaksona neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta, mutta poliisiauto oli onnettomuuden pääaiheuttajana vain kerran. Vastaavasti pelastusautoille sattui viisi kuolemaan johtanutta onnettomuutta, mutta ne eivät olleet pääaiheuttajana yhdessäkään onnettomuudessa. Kaikissa kuolemaan johtaneissa hälytysajoneuvojen onnettomuuksissa yhdistäviä tekijöitä oli neljä kappaletta, joista välittömänä yhdistävänä riskitekijänä oli hälytysajo. Muita riskitekijöitä olivat virheellinen arviointi omista kulkumahdollisuuksista ja ajo risteäviä ajosuuntia suoraan sekä tilanteeseen nähden liian suuri ajonopeus.
Koulutuksen ja inhimillisten tekijöiden merkitys korostuu tuloksissa. Hälytysajoneuvon kuljettajan virhe erilaisissa liikennetilanteissa oli yleinen syy onnettomuuksien syntyyn.
Tutkimuksessa määritettyjä tuloksia voidaan pitää luotettavina ja vertailukelpoisina jatkotutkimuksia silmällä pitäen.
Aineisto koostui Onnettomuustietoinstituutin liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ja vakuutusyhtiöiden liikennevakuutuksesta korvaamista vahinkoraporteista sekä systemaattisella tiedonhaulla toteutetusta hauista eri tietokannoista etsimällä englanninkielisiä artikkeleita.
Tarkastelujakson aikana, vuosina 2002—2018, hälytysajoneuvoille sattui Suomessa yhteensä 21 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Ambulansseille tapahtui 12 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Ambulanssi oli yhteenajon pääaiheuttaja viidessä tapauksessa. Poliisiautoille tapahtui vastaavana ajanjaksona neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta, mutta poliisiauto oli onnettomuuden pääaiheuttajana vain kerran. Vastaavasti pelastusautoille sattui viisi kuolemaan johtanutta onnettomuutta, mutta ne eivät olleet pääaiheuttajana yhdessäkään onnettomuudessa. Kaikissa kuolemaan johtaneissa hälytysajoneuvojen onnettomuuksissa yhdistäviä tekijöitä oli neljä kappaletta, joista välittömänä yhdistävänä riskitekijänä oli hälytysajo. Muita riskitekijöitä olivat virheellinen arviointi omista kulkumahdollisuuksista ja ajo risteäviä ajosuuntia suoraan sekä tilanteeseen nähden liian suuri ajonopeus.
Koulutuksen ja inhimillisten tekijöiden merkitys korostuu tuloksissa. Hälytysajoneuvon kuljettajan virhe erilaisissa liikennetilanteissa oli yleinen syy onnettomuuksien syntyyn.
Tutkimuksessa määritettyjä tuloksia voidaan pitää luotettavina ja vertailukelpoisina jatkotutkimuksia silmällä pitäen.