Miten tavoitteellista urheilua ja koulunkäyntiä yhdistetään kansainvälisesti? : Suomen, Ruotsin, Hollannin ja Slovenian kaksoisuramallit
Ostrovskij, Sanna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824609
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kartoitettiin Suomen, Hollannin, Ruotsin ja Slovenian koulu- ja urheilujärjestelmiä, sekä niiden kiinnittymistä toisiinsa ja sitä kautta urheilijoille syntyviä mahdollisuuksia koulunkäynnin ja tavoitteellisen urheilun yhdistämiseen valintavaiheessa.
Tutkimus on tehty tarpeeseen selvittää, millaisia valintavaiheen koulunkäynnin ja urheilun malleja on jo olemassa, ja miten eri konteksteissa voidaan hyödyntää urheilun ja opiskelun yhtymäkohtia.
Valintavaiheella tarkoitetaan Suomessa noin yläasteen ja lukion väliin sijoittuvaa ikävaihetta, jossa urheilijan ilo jalostuu intohimoksi ja hyvä harjoitettavuus hyviksi lajitaidoiksi.
Suomessa on käynnistetty vuonna 2017 kolmevuotinen urheiluyläkoulukokeilu, ja sen kansainvälisen viitekehyksen selvittämiseksi haluttiin kartoittaa kansainvälisiä malleja.
Opinnäytetyön rajaus tehtiin yhdessä Tanskan Olympiakomitean Michael Andersenin kanssa, ja tutkimuskohteiksi valikoituivat Suomi, Ruotsi, Hollanti ja Slovenia. Lisäksi tutkimusaihe rajattiin keskittymään erityisesti 13-15 vuotiaisiin urheilijoihin.
Tutkimus on suoritettu haastatteluilla, sähköpostikyselyllä, kirjallisuuskatsauksella sekä verkostotapaamisia hyödyntämällä.
Tuloksena on, että eri maiden kaksoisuramahdollisuudet riippuvat kulttuuriin ja historiaan sidotuista asioista, jotka antavat raamit niin urheilun, kuin koulujärjestelmän toiminalle.
Suomessa urheilun kiinnittäminen koulujärjestelmään on luontevaa vahvan koulutusjärjestelmän vuoksi, mutta tutkimuksen mailla oli hyvin erilaisia järjestelmiä.
Ruotsissa lajit, erityisesti jalkapallo, ovat ottaneet vahvan roolin kouluissa. Sloveniassa taas urheilija hakee urheilijastatusta, ja saa tapauskohtaisesti vapautuksia ja joustoa koulutyöhönsä tavoitteellisen urheilu-uran mahdollistamiseksi.
Hollannin koulujärjestelmän erityispiirre on sen suuri sallivuus, ja erityisesti toisella asteella koulun pystyy suunnitteleman urheilun ympärille.
Tutkimus on tehty tarpeeseen selvittää, millaisia valintavaiheen koulunkäynnin ja urheilun malleja on jo olemassa, ja miten eri konteksteissa voidaan hyödyntää urheilun ja opiskelun yhtymäkohtia.
Valintavaiheella tarkoitetaan Suomessa noin yläasteen ja lukion väliin sijoittuvaa ikävaihetta, jossa urheilijan ilo jalostuu intohimoksi ja hyvä harjoitettavuus hyviksi lajitaidoiksi.
Suomessa on käynnistetty vuonna 2017 kolmevuotinen urheiluyläkoulukokeilu, ja sen kansainvälisen viitekehyksen selvittämiseksi haluttiin kartoittaa kansainvälisiä malleja.
Opinnäytetyön rajaus tehtiin yhdessä Tanskan Olympiakomitean Michael Andersenin kanssa, ja tutkimuskohteiksi valikoituivat Suomi, Ruotsi, Hollanti ja Slovenia. Lisäksi tutkimusaihe rajattiin keskittymään erityisesti 13-15 vuotiaisiin urheilijoihin.
Tutkimus on suoritettu haastatteluilla, sähköpostikyselyllä, kirjallisuuskatsauksella sekä verkostotapaamisia hyödyntämällä.
Tuloksena on, että eri maiden kaksoisuramahdollisuudet riippuvat kulttuuriin ja historiaan sidotuista asioista, jotka antavat raamit niin urheilun, kuin koulujärjestelmän toiminalle.
Suomessa urheilun kiinnittäminen koulujärjestelmään on luontevaa vahvan koulutusjärjestelmän vuoksi, mutta tutkimuksen mailla oli hyvin erilaisia järjestelmiä.
Ruotsissa lajit, erityisesti jalkapallo, ovat ottaneet vahvan roolin kouluissa. Sloveniassa taas urheilija hakee urheilijastatusta, ja saa tapauskohtaisesti vapautuksia ja joustoa koulutyöhönsä tavoitteellisen urheilu-uran mahdollistamiseksi.
Hollannin koulujärjestelmän erityispiirre on sen suuri sallivuus, ja erityisesti toisella asteella koulun pystyy suunnitteleman urheilun ympärille.