Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kokema työhyvinvointi kotihoidossa
Hirvonen, Tuuliina; Karvonen, Tanja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201191427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201191427
Tiivistelmä
Työhyvinvointiin vaikuttaa monet eri tekijät ja jokainen kokee sen yksilöllisesti. Työhyvinvoinnin kokemus on herkkä muutoksille tilanteiden muuttuessa. Työ kotihoidossa on entistä kuormittavampaa, mikä vaatii niin työntekijöiltä kuin esimiehiltäkin panostusta hyvän työilmapiirin luomiseen, joustavuutta ja ymmärrystä sekä jokaisen tulee huolehtia myös omasta henkilökohtaisesta jaksamisestaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kotihoidon sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kokemaa työhyvinvointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan parantaa kotihoidon sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työhyvinvointia. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Seinäjoen kaupungin kotihoidon sairaanhoitajilta ja terveydenhoitajilta (n=14) syksyn 2021 aikana. Tutkimukseen osallistuneet vastasivat avoimiin sekä vastausvaihtoehdollisiin kysymyksiin sähköisesti toteutetussa kyselyssä.
Opinnäytetyön tutkimuksesta kävi ilmi, että työhyvinvointi pitää sisällään monia eri osa-alueita. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että työhyvinvointi koostuu hyvästä työilmapiiristä, tiimin yhteenkuuluvuudesta, hyvästä johtamisesta sekä onnistuneista asiakaskohtaamisista. Positiivisen palautteen ja kiitoksen saaminen asiakkailta, omaisilta ja työtovereilta tuottivat onnistumisen tunteita. Laadukas sekä mielekästä tekemistä sisältävä vapaa-aika lisäsi myös hyvinvoinnin kokemusta. Tutkimuksesta selvisi, että työstä palautumiseen on monenlaisia keinoja. Tärkeimmiksi keinoiksi koettiin vietetty aika perheen ja ystävien kanssa, liikunta, riittävä lepo ja terveellinen ruokavalio.
Työhyvinvointia heikensi ja kuormitusta lisäsi ensisijaisesti jatkuva kiire ja liian suureksi koettu työmäärä. Vastaajat kokivat, etteivät ehtineet tehdä työtehtäviään tarpeeksi hyvin annetussa ajassa. Työvoimapula laski työhyvinvointia merkittävästi, koska poissaolot lisäsivät työtaakkaa entisestään. Työ koettiin usein repaleiseksi useiden keskeytysten ja muuttuvien tilanteiden vuoksi. Myös huonoksi koetulla palkalla oli negatiivinen vaikutus työhyvinvoinnille.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kotihoidon sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien kokemaa työhyvinvointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan parantaa kotihoidon sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien työhyvinvointia. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Seinäjoen kaupungin kotihoidon sairaanhoitajilta ja terveydenhoitajilta (n=14) syksyn 2021 aikana. Tutkimukseen osallistuneet vastasivat avoimiin sekä vastausvaihtoehdollisiin kysymyksiin sähköisesti toteutetussa kyselyssä.
Opinnäytetyön tutkimuksesta kävi ilmi, että työhyvinvointi pitää sisällään monia eri osa-alueita. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että työhyvinvointi koostuu hyvästä työilmapiiristä, tiimin yhteenkuuluvuudesta, hyvästä johtamisesta sekä onnistuneista asiakaskohtaamisista. Positiivisen palautteen ja kiitoksen saaminen asiakkailta, omaisilta ja työtovereilta tuottivat onnistumisen tunteita. Laadukas sekä mielekästä tekemistä sisältävä vapaa-aika lisäsi myös hyvinvoinnin kokemusta. Tutkimuksesta selvisi, että työstä palautumiseen on monenlaisia keinoja. Tärkeimmiksi keinoiksi koettiin vietetty aika perheen ja ystävien kanssa, liikunta, riittävä lepo ja terveellinen ruokavalio.
Työhyvinvointia heikensi ja kuormitusta lisäsi ensisijaisesti jatkuva kiire ja liian suureksi koettu työmäärä. Vastaajat kokivat, etteivät ehtineet tehdä työtehtäviään tarpeeksi hyvin annetussa ajassa. Työvoimapula laski työhyvinvointia merkittävästi, koska poissaolot lisäsivät työtaakkaa entisestään. Työ koettiin usein repaleiseksi useiden keskeytysten ja muuttuvien tilanteiden vuoksi. Myös huonoksi koetulla palkalla oli negatiivinen vaikutus työhyvinvoinnille.