Eläkkeelle jäämiseen varautuminen : näkökulmana elämänlaatu ja hyvä elämä

Abstract

Tämän geronomi AMK–opintoihin kuuluvan opinnäytetyön aiheena on eläkkeelle jäämiseen varautuminen hyvän elämän ja elämänlaadun näkökulmasta. Tavoitteena työssä oli selvittää, voiko tutkimukseen liittyvään kyselyyn osallistuminen vaikuttaa tällä hetkellä työvuosiaan elävän henkilön eläkkeelle varautumiseen ja pitäisikö siihen edes varautua. Kiinnostuksen kohteena oli myös, mitä on hyvä elämä ja elämänlaatu nyt sekä millaiseksi ajattelee sen muuttuvan eläkkeelle jäämisen myötä. Lisäksi haluttiin selvittää, millainen on hyvä eläkkeelle jääminen. Kyselyn pohjana oli Powel Lawtonin ja Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämät elämänlaadun eri ulottuvuudet: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja elinympäristö. Kyselyyn vastasivat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vakituiset työntekijät.

Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineisto on kerätty Webropol-kyselylomakkeen avulla toukokuussa 2021. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä sekä muutamia avoimia kysymyksiä. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen vakituiset työntekijät saivat vastata kyselyyn anonyymisti. Sähköposteja lähti 742 kappaletta ja vastauksia tuli 104 kappaletta eli 14 %.

Tutkimuksen tuloksista nousi esiin, että kyselyllä voi vaikuttaa eläkkeelle varautumiseen. Suurin osa vastanneista koki, että eläköitymiseen pitäisi varautua. Tällä hetkellä elämästä teki hyvää erityisesti sosiaaliset suhteet, sitten vapaa-aikaan liittyvä tekeminen ja kolmantena henkinen sekä fyysinen hyvinvointi. Eläköitymisen myötä sosiaaliset suhteet säilyivät tärkeimpinä elämästä hyvää tekevänä asiana, mutta toisena oli ne asiat, mitä töiden loppumisesta seuraa ja kolmantena tekeminen. Eläkkeelle jäädessään vastaajat toivoivat työnantajalta pientä muistamista, yhteisiä juhlia ja jopa huomaamattomasti eläkkeelle siirtymistä. Eläkkeelle vastaajat haluaisivat varsinaisena eläkeikänä tai jo ennen sitä.