Työmotivaation nykytila ja siihen vaikuttavat tekijät eri työntekijäryhmien näkökulmasta yrityksessä X

Abstract

Työmotivaatiolla on todettu olevan kiistaton vaikutus työhyvinvointiin ja työskentelyn tehokkuuteen, ja organisaation toimivuus on pitkälti riippuvainen työntekijöiden motivaatiosta.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona urheiluvälineitä valmistavalle kotimaiselle pk-yritykselle. Tutkimuksen kohteena oli yrityksen henkilöstö, joka jaettiin vakituisiin työntekijöihin ja kausityöntekijöihin.

Tavoitteena oli teoreettisen tietoperustan ja empiirisen tutkimuksen avulla muodostaa kokonaiskuva yrityksen henkilöstön työmotivaatiosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, sekä tehdä vertailua työntekijäryhmien välillä. Työmotivaatioon vaikuttavat tekijät jaettiin teoriaan pohjautuen työntekijään, työhön ja työympäristöön liittyviin osa-alueisiin, jotka jakautuivat edelleen pienempiin osiin.

Tutkimus oli luonteeltaan työelämää palveleva soveltava tutkimus, jossa käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kysely. Kyselyn linkki lähetettiin sähköpostitse saatekirjeen kanssa yhteensä 22 henkilölle. Webropol-kyselyyn vastasi 19 henkilöä, eli vastausprosentti oli 86,4 % ja kato 13,6 %. Kyseessä oli kokonaistutkimus, joka toteutettiin lokakuussa 2021.

Vakituisten työntekijöiden ja kausityöntekijöiden vastaukset poikkesivat jonkin verran toisistaan. Huomionarvoista oli myös vastausten hajonnat, etenkin vakituisten työntekijöiden kohdalla.

Kyselystä saatujen tuloksien perusteella toimeksiantajalle esitettiin kehitysehdotuksia henkilöstön työmotivaation kehittämisen tueksi. Tuloksien esittämisen tarkkuudessa otettiin huomioon vastaajien anonymiteetin säilyminen.

Tuloksien mukaan työntekijään liitettävät ominaisuudet sekä työntekijöiden kokemus omasta työmotivaatiostaan olivat suhteellisen hyvällä tasolla. Myös työn sisältöön oltiin kokonaisuudessaan jokseenkin tyytyväisiä, joten kehitysehdotukset kohdistuivat pääosin työympäristöön.

Laajemmista kokonaisuuksista eniten kehittämistä kaipasivat palaute, palkitseminen sekä esihenkilötyö ja johtaminen. Yksittäinen pienempi osio, joka muodostui kehittämisen kohteeksi, oli tiedonkulku.