Työvoiman vaihtuvuuden hallinta matalapalkkaisessa asiakaspalvelutyössä
Nilsson, Hugo (2022)
Lataukset:
Nilsson, Hugo
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201241596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201241596
Tiivistelmä
Yritykset keskittävät nykyään resurssinsa yhä tiiviimmin omien ydinfunktioittensa hoitoon. Tästä seuraa, että monet muut yritysten funktiot siirretään yhä useammin toisten yritysten hoidettaviksi joustavuuden ja kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Työntekijän näkökulmasta joustavuus ja alentuneet henkilöstökustannukset heijastuvat monesti kuitenkin negatiivisina asioina kuten aiempaa alempana palkkana, heikentyneinä työsuhde-etuina tai epäedullisina työaikoina.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten työntekijöitten sitoutumista saataisiin parannettua tilanteessa, jossa samantyyppisestä työstä voisi muualla saada parempaa palkkaa tai muita, parempia työsuhde-etuja. Tutkimus ei suoraan perustunut toimeksiantosopimukseen, mutta työtä kohtaa osoitti mielenkiintoa nimettömänä pysyvä, suomessa toimiva, noin 400 henkilöä työllistävä yritys, joka suoraan toimii ulkoistamiskonseptin mukaan.
Tutkimuksessa käytiin esimerkin avulla läpi, miten samasta työstä suoritettava eri tasoinen korvaus heijastuu työn johtamisessa ja mihin asioihin työnantajan tulisi erityisesti kiinnittää huomiota silloin, kun alaisina on matalapalkkaisessa työssä olevia työntekijöitä.
Opinnäytteen teorian tuottamisen tueksi oli saatu, kirjallisten lähteitten lisäksi, käyttöön myös kolmen kokeneen henkilöstöön erikoistuneen henkilön viisauden asiantuntijahaastattelujen muodossa. Tutkittavan aihepiirin suhteellisen arkaluontoisuuden takia, he eivät tässä opinnäytetyössä esiinny omilla nimillään.
Itse tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella, eli laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto, eli data, kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastattelut suoritettiin 10.10 – 28.11.2021 välisenä ajanjaksona.
Tuloksista kävi ilmi, että työnantajan on tärkeä pystyä tarvittaessa valita työehtosopimus tietyissä tilanteissa, vaikka tämä tarkoittaisi heikentyneitä työehtoja työntekijöille. Toisaalta katsottiin, että tämä pitäisi tehdä hankitusten ja ajatuksen kanssa.
Tuloksien perusteella pystyi hahmottamaan, että työnantaja joutuu joka tapauksessa jostain tinkimään, kun teettää työtä heikommalla työehtosopimuksella, kun mihin olisi mahdollisuus sekä, että työnantajan kannattaa panostaa juuri niihin työntekijöihin, joille raha ei ole tärkein asia työssä.
Lopuksi esitettiin muutosehdotuksia siitä, miten tarkasteluun valittua työehtosopimusta voisi paremmin soveltaa siten, että saataisiin työntekijöitä paremmin sitoutettua.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten työntekijöitten sitoutumista saataisiin parannettua tilanteessa, jossa samantyyppisestä työstä voisi muualla saada parempaa palkkaa tai muita, parempia työsuhde-etuja. Tutkimus ei suoraan perustunut toimeksiantosopimukseen, mutta työtä kohtaa osoitti mielenkiintoa nimettömänä pysyvä, suomessa toimiva, noin 400 henkilöä työllistävä yritys, joka suoraan toimii ulkoistamiskonseptin mukaan.
Tutkimuksessa käytiin esimerkin avulla läpi, miten samasta työstä suoritettava eri tasoinen korvaus heijastuu työn johtamisessa ja mihin asioihin työnantajan tulisi erityisesti kiinnittää huomiota silloin, kun alaisina on matalapalkkaisessa työssä olevia työntekijöitä.
Opinnäytteen teorian tuottamisen tueksi oli saatu, kirjallisten lähteitten lisäksi, käyttöön myös kolmen kokeneen henkilöstöön erikoistuneen henkilön viisauden asiantuntijahaastattelujen muodossa. Tutkittavan aihepiirin suhteellisen arkaluontoisuuden takia, he eivät tässä opinnäytetyössä esiinny omilla nimillään.
Itse tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella, eli laadullisella tutkimusmenetelmällä ja aineisto, eli data, kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastattelut suoritettiin 10.10 – 28.11.2021 välisenä ajanjaksona.
Tuloksista kävi ilmi, että työnantajan on tärkeä pystyä tarvittaessa valita työehtosopimus tietyissä tilanteissa, vaikka tämä tarkoittaisi heikentyneitä työehtoja työntekijöille. Toisaalta katsottiin, että tämä pitäisi tehdä hankitusten ja ajatuksen kanssa.
Tuloksien perusteella pystyi hahmottamaan, että työnantaja joutuu joka tapauksessa jostain tinkimään, kun teettää työtä heikommalla työehtosopimuksella, kun mihin olisi mahdollisuus sekä, että työnantajan kannattaa panostaa juuri niihin työntekijöihin, joille raha ei ole tärkein asia työssä.
Lopuksi esitettiin muutosehdotuksia siitä, miten tarkasteluun valittua työehtosopimusta voisi paremmin soveltaa siten, että saataisiin työntekijöitä paremmin sitoutettua.