Kuulonäkövammaisten kuntoutusohjaus - tarve, toteutus ja haasteet sairaanhoitopiireittäin
Laaksamo, Hannamari (2022)
Laaksamo, Hannamari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201221585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201221585
Tiivistelmä
Opinnäytetyö pohjautui tilaajatahon Suomen Kuurosokeat ry:n tarpeeseen kartoittaa sairaanhoitopiirien kuulonäkövammaisten lapsi- ja aikuisasiakkaiden kuntoutusohjauksen tarve, toteutus ja haasteet.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin lomakekyselyä, jonka kysymykset suunniteltiin ja tuotettiin yhdessä tilaajatahon Suomen Kuurosokeat ry:n yhteyshenkilöiden kanssa. Kyselylomakkeet toimitettiin sairaanhoitopiirien kuulonäkövammaisten asiakkaiden kuntoutusohjauksesta vastaaville ammattilaisille. Vastauksia tarkasteltiin laadullisen sekä määrällisen tutkimusmenetelmiä käyttäen. Kyselylomakkeeseen vastattiin viidestä sairaanhoitopiiristä ja yksittäisiä vastauksia kyselyyn tuli yhteensä kahdeksan.
Tulosten mukaan kaikissa vastanneissa sairaanhoitopiireissä eriteltiin kuulon- ja näönkuntoutusohjaus. Vastaajien suurimmat asiakasryhmät olivat kuulonäkövammaiset aikuiset ja näkövammaiset aikuiset. Kuulonäkövammaisia asiakkaita vastaajilla oli alle kymmenestä yli kolmeenkymmeneen asiakkaaseen. Vastaajilla oli enemmän kuulonäkövammaisia aikuisasiakkaita kuin kuulonäkövammaisia lapsiasiakkaita. Kaikki vastaajat ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä sairaanhoitopiirinsä ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Kuntoutusohjauksen toteutumista koskevissa avoimissa vastauksissa nousivat esille kuulon- ja näönkuntoutuksen yhteistyö, yksilöllisyys, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, käynnit asiakkaan omissa toimintaympäristöissä sekä ostopalveluina tuotettu kuntoutusohjaus.
Kuulonäkövamman ja sitä aiheuttavien sairauksien tunnistamisen koki haastavaksi puolet vastaajista. Kehittämistarpeina vastaajien vastauksissa nousivat kommunikaatio- ja vuorovaikutus ja kuntoutusohjauksen jakautuminen kuulon- ja näönkuntoutukseen.
Vastauksista nousi esille, että yhteistyötä vastaajat tekivät Suomen Kuurosokeat ry:n kanssa ICT-palveluiden, palveluasiantuntijoiden ja kuntoutuspalveluiden saralla. Vastaajat myös ilmaisivat kiinnostusta yhteistyön jatkumiselle tulevaisuudessa.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin lomakekyselyä, jonka kysymykset suunniteltiin ja tuotettiin yhdessä tilaajatahon Suomen Kuurosokeat ry:n yhteyshenkilöiden kanssa. Kyselylomakkeet toimitettiin sairaanhoitopiirien kuulonäkövammaisten asiakkaiden kuntoutusohjauksesta vastaaville ammattilaisille. Vastauksia tarkasteltiin laadullisen sekä määrällisen tutkimusmenetelmiä käyttäen. Kyselylomakkeeseen vastattiin viidestä sairaanhoitopiiristä ja yksittäisiä vastauksia kyselyyn tuli yhteensä kahdeksan.
Tulosten mukaan kaikissa vastanneissa sairaanhoitopiireissä eriteltiin kuulon- ja näönkuntoutusohjaus. Vastaajien suurimmat asiakasryhmät olivat kuulonäkövammaiset aikuiset ja näkövammaiset aikuiset. Kuulonäkövammaisia asiakkaita vastaajilla oli alle kymmenestä yli kolmeenkymmeneen asiakkaaseen. Vastaajilla oli enemmän kuulonäkövammaisia aikuisasiakkaita kuin kuulonäkövammaisia lapsiasiakkaita. Kaikki vastaajat ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä sairaanhoitopiirinsä ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Kuntoutusohjauksen toteutumista koskevissa avoimissa vastauksissa nousivat esille kuulon- ja näönkuntoutuksen yhteistyö, yksilöllisyys, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, käynnit asiakkaan omissa toimintaympäristöissä sekä ostopalveluina tuotettu kuntoutusohjaus.
Kuulonäkövamman ja sitä aiheuttavien sairauksien tunnistamisen koki haastavaksi puolet vastaajista. Kehittämistarpeina vastaajien vastauksissa nousivat kommunikaatio- ja vuorovaikutus ja kuntoutusohjauksen jakautuminen kuulon- ja näönkuntoutukseen.
Vastauksista nousi esille, että yhteistyötä vastaajat tekivät Suomen Kuurosokeat ry:n kanssa ICT-palveluiden, palveluasiantuntijoiden ja kuntoutuspalveluiden saralla. Vastaajat myös ilmaisivat kiinnostusta yhteistyön jatkumiselle tulevaisuudessa.