Säästöpuiden ja lahopuiden merkitys - neuvonnan kehittäminen
Dunderfelt, Anna (2021)
Dunderfelt, Anna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201251657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201251657
Tiivistelmä
Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Säästöpuiden jättäminen ja lahopuun säästäminen talousmetsän käsittelyalueelle on yksi monimuotoisuutta tukevista toimenpiteistä. Vaikka perustelut ovat selvät säästöpuiden jättämiseen ja lahopuiden säilyttämiseen, niin silti osa metsänomistajista ei niitä jätä eikä säilytä metsissään. Toiminta on vapaaehtoista, mutta metsänhoidon suositukset ohjaavat metsänomistajia toimimaan oikein ja metsäsertifioinnin ehdoissa otetaan huomioon sekä säästö- että lahopuut.
Suurin osa metsänomistajista toimii metsänhoidon suositusten ja metsäsertifikaattien ehtojen mukaisesti, mutta miksi osa metsänomistajista suhtautuu asiaan kielteisesti. Mistä kielteiset asenteet johtuvat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää metsänomistajien asenteita ja mielikuvia liittyen säästöpuiden jättämiseen ja lahopuun säilyttämiseen ja neuvonnan vaikutusta mielipiteisiin ja metsänomistajien toimintaan. Tavoitteena oli kehittää Metsäkeskuksen neuvontaa metsänomistajille sekä alan toimijoille säästöpuiden jättämiseen ja lahopuun säilyttämiseen liittyen.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin Metsäkeskuksen asiakasrekisterissä Mikkelin alueella metsää omistaville henkilöille lähetetystä verkkokyselystä. Tutkimusaineistoon ei otettu mukaan kuolinpesiä eikä alle 10 hehtaarin metsätilojen omistajia. Tutkimus tehtiin maaliskuussa 2021. Kysymysten avulla selvitettiin ovatko säästö- ja lahopuu käsitteinä tuttuja metsänomistajille, ymmärtävätkö he niiden merkityksen metsän monimuotoisuudelle ja ovatko he saaneet neuvontaa asiaan liittyen ja olisiko neuvonnan lisäämisellä vaikutusta heidän toimiinsa.
Tutkimuksen tulosten perusteella neuvonnan kehittämisessä on tärkeää tunnistaa metsänomistajien tavoitteet metsänomistuksessa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota pienempien metsätilojen omistajiin, joilla oli, verrattuna suurempien metsätilojen omistajiin, heikommat tiedot säästö- ja lahopuiden merkityksestä metsäluonnon monimuotoisuudelle. He olivat avoimia myös lisäneuvonnalle. Neuvontaa metsänomistajat halusivat mieluiten kasvokkain ja henkilökohtaisesti. Työssä tunnistetut neuvonnan haasteet kuten metsänomistamisen tavoitteiden tunnistaminen ja metsätilojen koon vaikutus, ovat asioita, joiden selvittämisestä hyötyvät itse metsänomistajat sekä alan toimijat.
Suurin osa metsänomistajista toimii metsänhoidon suositusten ja metsäsertifikaattien ehtojen mukaisesti, mutta miksi osa metsänomistajista suhtautuu asiaan kielteisesti. Mistä kielteiset asenteet johtuvat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää metsänomistajien asenteita ja mielikuvia liittyen säästöpuiden jättämiseen ja lahopuun säilyttämiseen ja neuvonnan vaikutusta mielipiteisiin ja metsänomistajien toimintaan. Tavoitteena oli kehittää Metsäkeskuksen neuvontaa metsänomistajille sekä alan toimijoille säästöpuiden jättämiseen ja lahopuun säilyttämiseen liittyen.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin Metsäkeskuksen asiakasrekisterissä Mikkelin alueella metsää omistaville henkilöille lähetetystä verkkokyselystä. Tutkimusaineistoon ei otettu mukaan kuolinpesiä eikä alle 10 hehtaarin metsätilojen omistajia. Tutkimus tehtiin maaliskuussa 2021. Kysymysten avulla selvitettiin ovatko säästö- ja lahopuu käsitteinä tuttuja metsänomistajille, ymmärtävätkö he niiden merkityksen metsän monimuotoisuudelle ja ovatko he saaneet neuvontaa asiaan liittyen ja olisiko neuvonnan lisäämisellä vaikutusta heidän toimiinsa.
Tutkimuksen tulosten perusteella neuvonnan kehittämisessä on tärkeää tunnistaa metsänomistajien tavoitteet metsänomistuksessa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota pienempien metsätilojen omistajiin, joilla oli, verrattuna suurempien metsätilojen omistajiin, heikommat tiedot säästö- ja lahopuiden merkityksestä metsäluonnon monimuotoisuudelle. He olivat avoimia myös lisäneuvonnalle. Neuvontaa metsänomistajat halusivat mieluiten kasvokkain ja henkilökohtaisesti. Työssä tunnistetut neuvonnan haasteet kuten metsänomistamisen tavoitteiden tunnistaminen ja metsätilojen koon vaikutus, ovat asioita, joiden selvittämisestä hyötyvät itse metsänomistajat sekä alan toimijat.