AVEVA E3D Malinnusohjelman käyttöopas : Sähkö- ja instrumentointisuunnittelijalle
Lampinen, Jesse (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201171335
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201171335
Tiivistelmä
Suunnittelu- ja konsulttipalveluihin suuntautunut yritys halusi tehostaa aloittavien sähkö- ja instrumentoinnin 3D-mallintajien perehdytystä. Tähän asti perehdyttäminen on tapahtunut yrityksessä pääosin kokeneemman mallintajan pitämänä. Ongelmina tilanteessa olivat työntekijöiden perehdyttämisestä aiheutuva kuormitus sekä ohjelmiston tukimateriaalien puute, jolloin aloittava mallintaja joutuu turvautumaan materiaalien puutteen vuoksi muihin mallintajiin.
Ratkaisuksi perehdyttämisessä oleviin ongelmiin ehdotettiin ohjelmiston käyttöoppaan luontia instrumentointisuunnittelijan tarpeisiin. Käyttöoppaan tavoitteena on siis edesauttaa aloittavien sähkö- ja instrumentointimallintajien perehdyttämistä ohjelmiston käyttöön. Käyttöopas toteutettiin erillisenä oppaana tutkimuskirjallisuutta, käytännön kokemusta sekä yrityksen sisällä toteutettua tutkimusta hyödyntäen. Tutkimustapana oppaan luonnissa käytettiin laadullista tutkimusta, koska kohderyhmään sopivia mallintajia oli rajatusti tavoitettavissa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitua haastattelua, joka toteutettiin Teamsin välityksellä.
Tulokseksi saatiin 60-sivuinen ohjelmiston käyttöopas, joka rakentuu ohjelmiston moduulien teoriaosuuksista sekä useista yleisimmin tarvituista esimerkkitöistä. Käyttöopas käsittelee myös paljon työtehokkuutta parantavia työskentelytapoja mm. makrojen luonnin keinoin. Uudeksi näkökulmaksi käyttöoppaaseen tuotiin myös PSK-standardisoinnin asennustyyppikuvien perusteella mallintaminen.
Vaikka tavoitteena oli luoda opas aloittavalle mallintajalle, ilmeni tutkimushaastatteluissa myös nykyisten, jo kokeneiden mallintajien tarve oppaalle ohjelmiston laajuuden ja monialaisuuden vuoksi. Toimeksiantaja oli tuloksiin tyytyväinen ja kaikki asetetut tavoitteet saavutettiin.
Tutkimuksessa tunnistettiin myös nykyisten ja tulevien mallintajien tarve suomenkieliselle käyttöoppaalle. Tutkimuksesta saatiin myös paljon hyviä jatkokehitysehdotuksia ja onkin todennäköistä, että opasta tullaan jatkossa laajentamaan yhdessä mallinnustiimin kesken keinona jakaa ja tallentaa tietoa.
Ratkaisuksi perehdyttämisessä oleviin ongelmiin ehdotettiin ohjelmiston käyttöoppaan luontia instrumentointisuunnittelijan tarpeisiin. Käyttöoppaan tavoitteena on siis edesauttaa aloittavien sähkö- ja instrumentointimallintajien perehdyttämistä ohjelmiston käyttöön. Käyttöopas toteutettiin erillisenä oppaana tutkimuskirjallisuutta, käytännön kokemusta sekä yrityksen sisällä toteutettua tutkimusta hyödyntäen. Tutkimustapana oppaan luonnissa käytettiin laadullista tutkimusta, koska kohderyhmään sopivia mallintajia oli rajatusti tavoitettavissa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitua haastattelua, joka toteutettiin Teamsin välityksellä.
Tulokseksi saatiin 60-sivuinen ohjelmiston käyttöopas, joka rakentuu ohjelmiston moduulien teoriaosuuksista sekä useista yleisimmin tarvituista esimerkkitöistä. Käyttöopas käsittelee myös paljon työtehokkuutta parantavia työskentelytapoja mm. makrojen luonnin keinoin. Uudeksi näkökulmaksi käyttöoppaaseen tuotiin myös PSK-standardisoinnin asennustyyppikuvien perusteella mallintaminen.
Vaikka tavoitteena oli luoda opas aloittavalle mallintajalle, ilmeni tutkimushaastatteluissa myös nykyisten, jo kokeneiden mallintajien tarve oppaalle ohjelmiston laajuuden ja monialaisuuden vuoksi. Toimeksiantaja oli tuloksiin tyytyväinen ja kaikki asetetut tavoitteet saavutettiin.
Tutkimuksessa tunnistettiin myös nykyisten ja tulevien mallintajien tarve suomenkieliselle käyttöoppaalle. Tutkimuksesta saatiin myös paljon hyviä jatkokehitysehdotuksia ja onkin todennäköistä, että opasta tullaan jatkossa laajentamaan yhdessä mallinnustiimin kesken keinona jakaa ja tallentaa tietoa.