Urakoitsijan kilpailukyky yhteistoiminnallisten urakoiden tarjousprosessissa

Abstract

Rakennushankkeen sopijaosapuolten vastuut ja velvollisuudet määräytyvät alalla yleisten sopimusehtojen sekä sopimuskohtaisten määräysten mukaisesti. Valitsemalla itselleen sopivan toteutusmuodon tilaaja päättää käytännössä kaikista hankkeen reunaehdoista. Näiden toteutusmuotojen yhteistoiminnallisuusominaisuuksissa on merkittäviä eroja. Perinteiset toteutusmuodot pitävät sisällään vahvaa vastakkainasettelua. Vanhojen toteutusmuotojen rinnalle on tuoreena ilmiönä viimeisen vajaan vuosikymmenen aikana tullut sopimusmalleja, joissa aiemmin tyypillisen epäsovun ja konfliktin sijaan hankkeessa onnistuminen on kaikkien hankeosapuolten etu. Työn tavoitteena oli määrittää tällaisten yhteistoiminnallisten infraurakoiden tarjousvaiheen kilpailukykytekijät. Kehitystyön ensimmäisessä vaiheessa menetelmänä käytettiin kirjallisuustutkimusta, jossa perehdyttiin Suomessa käytössä oleviin infrarakentamisen toteutusmuotoihin sekä niiden arbitraatioherkkyyteen. Työn toinen vaihe keskittyi case-esimerkin kautta Väyläviraston teettämän Mt180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusimishankkeen allianssitarjouskilpailun ja sen lopputuloksen analysointiin. Analyysin tuloksena tunnistettiin urakoitsijan tarjousvaiheen kilpailukyvyn kriittiset tekijät. Johtopäätös oli, että kilpailukyky rakennetaan kahdeksalla tarjouksen eri osa-alueella. Johtopäätösten perusteella luotiin kehittämistyön toimeksiantajalle Kreate Group Oyj:lle tarjousvaiheen prosessit itse toimintajärjestelmään ja tarjousasiakirjat hyödynnettäväksi tulevissa yhteistoiminnallisissa projekteissa.