Hoitohenkilökunnan kokemuksia hiljaisesta raportoinnista

Abstract

Hiljainen raportointi on yksi hoitotyössä käytetyistä raportointimenetelmistä. Sen tarkoituksena on, että työvuoroon saapuessa jokainen hoitaja lukee potilastiedot itsenäisesti sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Hiljaisen raportoinnin avulla varmistetaan tiedonkulku työvuorojen vaihtuessa sekä potilaan hoidon jatkuvuus. Hyvällä ja laadukkaalla kirjaamisella on merkittävä rooli siihen, että hiljainen raportointi onnistuu.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia hiljaisesta raportoinnista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hiljaisesta raportoinnista tuomalla ilmi sen toimivuutta, hyötyjä ja kehittämistarpeita. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Kohderyhmänä oli Seinäjoen keskussairaalan kolmen sisätautiosaston hoitohenkilökunta. Opinnäytetyön tekemistä ohjasi tutkimuskysymys: millaisia kokemuksia hoitohenkilökunnalla on hiljaisesta raportoinnista.

Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, johon vastasi yhteensä 18 hoitajaa. Aineisto analysoitiin saaduista tuloksista sisällönanalyysia hyödyntäen. Kyselyn tulosten avulla saatiin tietoa hiljaisen raportoinnin toimivuudesta, hyödyistä sekä kehittämiskohteista.

Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että hiljaisen raportoinnin onnistumiseen vaikuttivat keskeisesti ympäristötekijät sekä riittävä aika kirjaamiselle ja raportin lukemiselle. Hiljaisen raportoinnin hyödyiksi koettiin ajankäytön paraneminen sekä hoitajat kokivat paremmin pystyvänsä perehtyä potilastietoihin, sekä hiljaisen raportoinnin koettiin antavan enemmän aikaa välittömälle potilastyölle. Raportin lukeminen keskeytyy melko usein erinäisistä syistä ja hoitajat kokivat, ettei kirjaamiseen ollut riittävästi aikaa. Kehittämiskohteiksi nousi, että raportin lukemiseen varatun tilan tulisi olla rauhallisempi sekä toisena pääkohtana tuli esille, että raportin lukemiseen ja potilastietoihin kirjaamiseen tulisi olla enemmän aikaa. Kehittämistarpeita eri osastoilla tunnistamalla voidaan kiinnittää huomiota ongelmakohtiin ja niitä on mahdollisuus kehittää.