EDTA:n ja veren poikkeavan suhteen vaikutus täydellisen verenkuvan tuloksiin
Oravamäki, Mari; Tuominen, Mirva (2021)
Oravamäki, Mari
Tuominen, Mirva
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202011960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202011960
Tiivistelmä
Täydellinen verenkuvatutkimus on yleisesti pyydetty laboratoriotutkimus. Täydellinen verenkuva sisältää perusverenkuvan ja trombosyytit, leukosyyttien erittelylaskennan sekä retikulosyytit. Täydellistä verenkuvaa käytetään mm. infektiotautien, hematologisten ja allergisten sairauksien diagnostiikkaan ja seurantaan. Verinäytteenotossa on joskus haasteita ja näyteputki saattaa jäädä vajaaksi, jolloin veren ja antikoagulantin suhde näytteessä on väärä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko veren ja EDTA:n suhteella vaikutusta täydellisen verenkuvan tutkimustuloksiin ja sen perusteella arvioida ovatko ne käyttökelpoisia laboratoriotutkimuksiin. Lisäksi tavoitteena oli potilasturvallisuuden parantaminen lisäämällä tietoa vajaasti täytettyjen putkien tulosten luotettavuudesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli verrata 25 % ja 50 % täyttöasteen putkista saatuja täydellisen verenkuvan tuloksia 100 % täyttöasteen putkesta saatuihin tuloksiin. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian ja mikrobiologian toimintayksikön kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Näytteitä kerättiin yhteensä 43 henkilöltä. Jokaisesta potilaasta otettiin kolme näyteputkea (25 %, 50 % ja 100 % täyttöasteet). Näytteet analysoitiin Sysmex XN-1000 verenkuva-analysaattorilla. Tulokset käsiteltiin Excel -taulukkolaskentaohjelmalla. Tuloksista laskettiin aineistoa kuvaavia tunnuslukuja sekä bias%.
Opinnäytetyötutkimuksen tulokset ovat näyteparien bias% keskiarvojen mukaan EPSHP:n tulostasovertailurajojen sisällä, jonka perusteella EDTA:n ja veren poikkeavalla suhteella ei keskimääräisesti ole vaikutusta täydellisen verenkuvan tuloksiin. Joidenkin osatutkimusten kohdalla yksittäisten näyteparien bias%:t ylittivät tulostasovertailun rajat.
Tämän opinnäytetyön luotettavuutta lisäsi se, että lähes kaikki näytteet otettiin tutkijoiden toimesta, jolloin pystyttiin vakioimaan näytteenotto. Kaikki näytteet ajettiin samalla analysaattorilla, jolloin pystyttiin poistamaan analysaattoreiden väliset tulostasoerot. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheena voisi olla näyteputken ylitäytön vaikutus täydellisen verenkuvan tuloksiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko veren ja EDTA:n suhteella vaikutusta täydellisen verenkuvan tutkimustuloksiin ja sen perusteella arvioida ovatko ne käyttökelpoisia laboratoriotutkimuksiin. Lisäksi tavoitteena oli potilasturvallisuuden parantaminen lisäämällä tietoa vajaasti täytettyjen putkien tulosten luotettavuudesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli verrata 25 % ja 50 % täyttöasteen putkista saatuja täydellisen verenkuvan tuloksia 100 % täyttöasteen putkesta saatuihin tuloksiin. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian ja mikrobiologian toimintayksikön kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Näytteitä kerättiin yhteensä 43 henkilöltä. Jokaisesta potilaasta otettiin kolme näyteputkea (25 %, 50 % ja 100 % täyttöasteet). Näytteet analysoitiin Sysmex XN-1000 verenkuva-analysaattorilla. Tulokset käsiteltiin Excel -taulukkolaskentaohjelmalla. Tuloksista laskettiin aineistoa kuvaavia tunnuslukuja sekä bias%.
Opinnäytetyötutkimuksen tulokset ovat näyteparien bias% keskiarvojen mukaan EPSHP:n tulostasovertailurajojen sisällä, jonka perusteella EDTA:n ja veren poikkeavalla suhteella ei keskimääräisesti ole vaikutusta täydellisen verenkuvan tuloksiin. Joidenkin osatutkimusten kohdalla yksittäisten näyteparien bias%:t ylittivät tulostasovertailun rajat.
Tämän opinnäytetyön luotettavuutta lisäsi se, että lähes kaikki näytteet otettiin tutkijoiden toimesta, jolloin pystyttiin vakioimaan näytteenotto. Kaikki näytteet ajettiin samalla analysaattorilla, jolloin pystyttiin poistamaan analysaattoreiden väliset tulostasoerot. Opinnäytetyön jatkotutkimusaiheena voisi olla näyteputken ylitäytön vaikutus täydellisen verenkuvan tuloksiin.