Korjausvaihtoehtojen vertailu koulukohteissa
Yrjö-Koskinen, Tuomas (2022)
Yrjö-Koskinen, Tuomas
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202052143
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202052143
Tiivistelmä
Suomalaiset koulurakennukset ovat 1990-luvun loppupuolelta asti olleet paljon puheenaiheena lisääntyneen korjausvelan ja sisäilmaongelmien takia. Monet ongelmat ovat syntyneet huonon kiinteistönpidon ja rakennusvirheiden myötä. Tämän opinnäytetyön esimerkkikohteena on tutkimuksessa anonyyminä pysyvä koulu, johon WSP Finland on suorittanut kokonaisvaltaisia kuntotutkimuksia ja joiden perusteella on laadittu urakassa käytettävät korjaussuunnitelmat.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää yleisiä vaurioiden syitä koulurakennuksissa ja toimia työkaluna, jolla voidaan edistää toimenpiteiden määrittelyä sekä vertailua. Työn tutkimuksen lisäksi laadittiin Excel-laskentataulukko, joka käsittelee yhden maanvastaisen alapohjan korjausvaihtoehtoja ja tämän kustannuksia, sekä hiilidioksidipäästöjä 50 vuoden elinkaaren ajalta. Esimerkkikohteen kotitalousluokille oli WSP Finlandin toimesta laadittu korjaussuunnitelma, jossa alapohja uusittaisiin perusmaata myöten. Tässä tutkimuksessa vertailtiin rakenteen korjaamista tiivistyskorjauksilla, joilla rajoitettaisiin haitallisien aineiden pääsyä sisäilmaan.
Tutkimuksen ja laskennan tuloksena huomattiin, että 50 vuoden elinkaaren ajalla uudestaan rakennettu alapohja on kustannuksiltaan ja päästöiltään tehokkaampi vaihtoehto. Tuloksiin vaikuttavat suuresti talouden vaihtelut, kuten inflaatio ja energian hinnan muutokset, mutta suurin vaikutus päätöksiin tulee laaditun elinkaaren perusteella. Tiivistyskorjauksien tekninen käyttöikä on parhaimmillaan puolet uuteen alapohjaan verrattuna, joten jo ensimmäisen tiivistyksen uusimiskerran jälkeen uuden alapohjan rakentamista voidaan pitää kustannustehokkaampana. Hiilidioksidipäästöjen osalta tiivistyskorjaus vaikuttaa rakentamisvaiheessa uutta alapohjaa paremmalta vaihtoehdolta, sillä uuden alapohjan rakentamisvaiheen päästöt ovat huomattavasti tiivistyskorjausta suuremmat.
Opinnäytetyön rakennetutkimus rajattiin esimerkkikohteen kotitalousluokkien maanvastaiseen alapohjaan vertailun yksinkertaistamiseksi. Taloteknisiä järjestelmiä ei otettu tutkimuksessa huomioon. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi laajentaa eri rakenneosiin ja taloteknisten järjestelmien optimoinnin vaikutuksen voisi sisällyttää kustannus- ja päästölaskelmiin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää yleisiä vaurioiden syitä koulurakennuksissa ja toimia työkaluna, jolla voidaan edistää toimenpiteiden määrittelyä sekä vertailua. Työn tutkimuksen lisäksi laadittiin Excel-laskentataulukko, joka käsittelee yhden maanvastaisen alapohjan korjausvaihtoehtoja ja tämän kustannuksia, sekä hiilidioksidipäästöjä 50 vuoden elinkaaren ajalta. Esimerkkikohteen kotitalousluokille oli WSP Finlandin toimesta laadittu korjaussuunnitelma, jossa alapohja uusittaisiin perusmaata myöten. Tässä tutkimuksessa vertailtiin rakenteen korjaamista tiivistyskorjauksilla, joilla rajoitettaisiin haitallisien aineiden pääsyä sisäilmaan.
Tutkimuksen ja laskennan tuloksena huomattiin, että 50 vuoden elinkaaren ajalla uudestaan rakennettu alapohja on kustannuksiltaan ja päästöiltään tehokkaampi vaihtoehto. Tuloksiin vaikuttavat suuresti talouden vaihtelut, kuten inflaatio ja energian hinnan muutokset, mutta suurin vaikutus päätöksiin tulee laaditun elinkaaren perusteella. Tiivistyskorjauksien tekninen käyttöikä on parhaimmillaan puolet uuteen alapohjaan verrattuna, joten jo ensimmäisen tiivistyksen uusimiskerran jälkeen uuden alapohjan rakentamista voidaan pitää kustannustehokkaampana. Hiilidioksidipäästöjen osalta tiivistyskorjaus vaikuttaa rakentamisvaiheessa uutta alapohjaa paremmalta vaihtoehdolta, sillä uuden alapohjan rakentamisvaiheen päästöt ovat huomattavasti tiivistyskorjausta suuremmat.
Opinnäytetyön rakennetutkimus rajattiin esimerkkikohteen kotitalousluokkien maanvastaiseen alapohjaan vertailun yksinkertaistamiseksi. Taloteknisiä järjestelmiä ei otettu tutkimuksessa huomioon. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi laajentaa eri rakenneosiin ja taloteknisten järjestelmien optimoinnin vaikutuksen voisi sisällyttää kustannus- ja päästölaskelmiin.