Pääsynhallinnan prosessin luonti ja käyttöönotto
Hakala, Toni (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202042117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202042117
Tiivistelmä
Toimeksiantajan organisaatiossa on kehitetty tietohallinnon kypsyysastetta ja otettu vaiheittain käyttöön ITIL v3 -versioon pohjautuvia IT-palvelunhallinnan prosesseja.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda ja ottaa käyttöön pääsynhallinnan prosessi. Pääsynhallinnan alueelta puuttui ennestään yhtenäinen ja dokumentoitu toimintatapa. Prosessin jatkokehitys ei sisältynyt kehittämistehtävään. Osana myöhemmin toteutettavaa jatkokehitystä prosessin käyttöä laajennetaan kattamaan myös liiketoimintayksiköiden hallinnassa olevat tietojärjestelmät.
Kehittämistehtävän tietoperustassa perehdyttiin ITIL- ja Katakri 2020 -viitekehyksiin, jotka antoivat suuntaviivat prosessille, sekä organisaation muutokseen, koska uuden prosessin myötä oltiin muuttamassa asiantuntijoiden työnteon toimintatapoja.
Kehittämistehtävän lähestymistavaksi valittiin toimintatutkimus, koska tutkimustietoa haluttiin soveltaa heti käytännön toiminnan kehittämiseen. Toimintatutkimukselle on tyypillistä ihmisten aktiivinen mukanaolo kehittämisessä. Se tuki myös muutosjohtamisen teorioista noussutta osallistamisen periaatetta.
Nykytilaa ja kehittämiskohteita kartoitettiin havainnoimalla pääsyoikeuksia hallinnoivan palvelupisteen toimintaa, haastattelemalla asiantuntijoita ja pohtimalla toimintatapaa työpajoissa.
Prosessia kehitettiin tietoperustan ja tiedonkeruun tulosten avulla vaiheittain ITIL-maailmasta tutun Demingin ympyrän tapaan iteroiden. Käytännön toimenpiteissä sovellettiin Kotterin 8-vaiheista muutosmallia muutoshalun ja motivaation ylläpitämiseksi. Projektinhallinnan näkökulmasta kehittämistehtävä eteni ja toteutui kokonaisuutena vesiputousmalliin perustuneen suunnitelman mukaisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena ollut pääsynhallinnan prosessi hyväksyttiin organisaation johtamisjärjestelmässä ja otettiin käyttöön alkuperäisen aikataulun puitteissa. Kehittämistehtävän aikana yhteistyö erityisesti henkilöstöhallinnon kanssa parani ja tietojärjestelmien ominaisuuksia kehitettiin. Käyttöönoton seurannassa ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä havaittiin jo hyötyjä kehitetystä prosessista.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda ja ottaa käyttöön pääsynhallinnan prosessi. Pääsynhallinnan alueelta puuttui ennestään yhtenäinen ja dokumentoitu toimintatapa. Prosessin jatkokehitys ei sisältynyt kehittämistehtävään. Osana myöhemmin toteutettavaa jatkokehitystä prosessin käyttöä laajennetaan kattamaan myös liiketoimintayksiköiden hallinnassa olevat tietojärjestelmät.
Kehittämistehtävän tietoperustassa perehdyttiin ITIL- ja Katakri 2020 -viitekehyksiin, jotka antoivat suuntaviivat prosessille, sekä organisaation muutokseen, koska uuden prosessin myötä oltiin muuttamassa asiantuntijoiden työnteon toimintatapoja.
Kehittämistehtävän lähestymistavaksi valittiin toimintatutkimus, koska tutkimustietoa haluttiin soveltaa heti käytännön toiminnan kehittämiseen. Toimintatutkimukselle on tyypillistä ihmisten aktiivinen mukanaolo kehittämisessä. Se tuki myös muutosjohtamisen teorioista noussutta osallistamisen periaatetta.
Nykytilaa ja kehittämiskohteita kartoitettiin havainnoimalla pääsyoikeuksia hallinnoivan palvelupisteen toimintaa, haastattelemalla asiantuntijoita ja pohtimalla toimintatapaa työpajoissa.
Prosessia kehitettiin tietoperustan ja tiedonkeruun tulosten avulla vaiheittain ITIL-maailmasta tutun Demingin ympyrän tapaan iteroiden. Käytännön toimenpiteissä sovellettiin Kotterin 8-vaiheista muutosmallia muutoshalun ja motivaation ylläpitämiseksi. Projektinhallinnan näkökulmasta kehittämistehtävä eteni ja toteutui kokonaisuutena vesiputousmalliin perustuneen suunnitelman mukaisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena ollut pääsynhallinnan prosessi hyväksyttiin organisaation johtamisjärjestelmässä ja otettiin käyttöön alkuperäisen aikataulun puitteissa. Kehittämistehtävän aikana yhteistyö erityisesti henkilöstöhallinnon kanssa parani ja tietojärjestelmien ominaisuuksia kehitettiin. Käyttöönoton seurannassa ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä havaittiin jo hyötyjä kehitetystä prosessista.