Kokemusasiantuntijatoiminnan toiveita ja suuntaviivoja Satakuntaan: kokemusasiantuntijatoiminnan nykytilanteen kartoitus julkisella sektorilla
Uusihonko, Mirjami (2022)
Uusihonko, Mirjami
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202092263
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202092263
Tiivistelmä
Kokemusasiantuntijuus on tullut käyttöön ammattiavun ja asiantuntijatiedon rinnalle. Opinnäytetyötä hyödynnetään Satakunnan sote-rakenneuudistuksen kehittämishankkeen Maakunnalliset yhteistyörakenteet sidosryhmäyhteistyön –osahankkeessa, jossa yhtenä tavoitteena on kehittää kokemustoiminnan hyödyntämistä laajasti. Kokemusasiantuntijatoiminnan sisältyminen osallisuuteen ja sen toteutumiseen nähdään tärkeänä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä käytettiin kokemustiedon, kokemusasiantuntijuuden, kokemusasiantuntijatoiminnan ja osallisuuden määrittelyä sekä taustatiedoissa selkeytettiin vertais- ja kokemustoiminnan eroa. Opinnäytetyön toteutettiin toimintatutkimuksena, johon sisältyi kyselytutkimus julkisen sektorin toimijoille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten sosiaali- ja terveysalan sekä hyvin-voinnin ja terveydenedistämisen palveluita tuottavilla toimijoilla kokemustoimintaa hyödynnetään tällä hetkellä sekä toiveita, miten kokemustoimintaa pitäisi kehittää Satakunnassa. Tavoitteena oli, että selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää Satasoten valmistelussa, sekä sidosryhmäyhteistyön kehittämisessä.
Yhteenvetona opinnäytetyön tuloksista kokemustoiminta hyödyntämisen lisääminen nähtiin tärkeänä kehittämishaasteena. Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet hyödynsi kokemusasiantuntijaa säännöllisesti ja loput satunnaisesti. Kokemusasiantuntijatoiminnan hyödyntämien muodoista käytetyin oli toimiminen luennointitehtävissä ja ryhmänohjaajana. Kokemusasiantuntijatoimintaa voisi vastaajien mielestä hyödyntää kaikille asiakas/potilasryhmille ja hyötynä nähtiin kokemustoiminnan voimaannuttava vaikutus ja osallisuuden tunne sekä mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen. Kehitysideana esitettiin yhteisten käytäntöjen laatimista maakunnallisella tasolla ja toiminnan selkeää koordinointitahoa ja yhteisten koulutusten järjestämistä. Toimintaan toivottiin myös työpaikojen organisaatioissa johdon tukia ja rahoitusta.
Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä käytettiin kokemustiedon, kokemusasiantuntijuuden, kokemusasiantuntijatoiminnan ja osallisuuden määrittelyä sekä taustatiedoissa selkeytettiin vertais- ja kokemustoiminnan eroa. Opinnäytetyön toteutettiin toimintatutkimuksena, johon sisältyi kyselytutkimus julkisen sektorin toimijoille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten sosiaali- ja terveysalan sekä hyvin-voinnin ja terveydenedistämisen palveluita tuottavilla toimijoilla kokemustoimintaa hyödynnetään tällä hetkellä sekä toiveita, miten kokemustoimintaa pitäisi kehittää Satakunnassa. Tavoitteena oli, että selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää Satasoten valmistelussa, sekä sidosryhmäyhteistyön kehittämisessä.
Yhteenvetona opinnäytetyön tuloksista kokemustoiminta hyödyntämisen lisääminen nähtiin tärkeänä kehittämishaasteena. Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet hyödynsi kokemusasiantuntijaa säännöllisesti ja loput satunnaisesti. Kokemusasiantuntijatoiminnan hyödyntämien muodoista käytetyin oli toimiminen luennointitehtävissä ja ryhmänohjaajana. Kokemusasiantuntijatoimintaa voisi vastaajien mielestä hyödyntää kaikille asiakas/potilasryhmille ja hyötynä nähtiin kokemustoiminnan voimaannuttava vaikutus ja osallisuuden tunne sekä mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen. Kehitysideana esitettiin yhteisten käytäntöjen laatimista maakunnallisella tasolla ja toiminnan selkeää koordinointitahoa ja yhteisten koulutusten järjestämistä. Toimintaan toivottiin myös työpaikojen organisaatioissa johdon tukia ja rahoitusta.