Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön tunnistaminen : sairaanhoitajan näkökulma

Abstract

Traumaperäinen dissosiaatiohäiriö on yleensä varhaisista traumakokemuksista alkunsa saanut mielenterveyden häiriö, jossa traumaattinen kokemus piiloutuu erillisen persoonan osan kannettavaksi, irralleen henkilön elämäntarinasta. Dissosiaatiohäiriö oireilee moninaisin fyysisin ja psyykkisin oirein, joten sen tunnistaminen on usein varsin haasteellista. Tarkan diagnoosin tekee aina lääkäri, mutta dissosiaatiohäiriön olemassaolon tunnistamisessa myös sairaanhoitajan tekemistä havainnoista voi olla merkittävästi hyötyä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa löytyy traumaperäisen dissosiaatiohäiriön tunnistamisesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajille traumaperäisen dissosiaatiohäiriön tunnistamisen helpottamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tutkimusaineistoon kuului yhteensä yhdeksän sekä kotimaista että ulkomaista artikkelia ja tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Opinnäytetyön tulokset olivat linjassa teoreettisen viitekehyksen kanssa. Tutkimuksen perusteella dissosiaatiohäiriön taustalta löytyy useimmiten lapsuusajan traumaattisia kokemuksia sekä psykiatrisen hoidon kierre. Oireet voivat olla hyvin monimuotoisia ja erilaisiin sekä fyysisiin että psyykkisiin ongelmiin viittaavia. Oleellinen merkitys tunnistamisen kannalta on työntekijän ammattitaito: dissosiaatiohäiriöiden tuntemus, potilaan ymmärtävä kohtaaminen sekä oikeiden kysymysten esittäminen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että dissosiaatiohäiriön tunnistamisen kannalta tärkeää on nähdä potilas kokonaisuutena elämäntarinansa ja oireidensa kanssa. Kun epäily dissosiaatiohäiriön mahdollisuudesta herää, on potilaalle esitettävä oireisiin liittyviä lisäkysymyksiä sekä pyrittävä selvittämään mahdollinen traumahistoria. Oikean diagnoosin saaminen varhaisessa vaiheessa on etu sekä potilaalle itselleen että häntä hoitaville ammattilaisille. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi selvittää, kuinka paljon ja millaista osaamista erityisesti mielenterveystyössä työskentelevillä sairaanhoitajilla on traumaperäisistä dissosiaatiohäiriöistä ja niiden tunnistamisesta.