Työikäisen kehitysvammaisen henkilön terveysriskit ja osallisuuden tukeminen terveyden edistämisessä
Tuovinen, Bahareh; Nisukangas, Mervi (2022)
Lataukset:
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202082232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202082232
Tiivistelmä
Terveysriskien ennaltaehkäisy vaikuttaa työikäisen kehitysvammaisen henkilön elämänlaatuun. Ohjaajalla on iso merkitys siinä, että kehitysvammainen henkilö saa ajantasaista neuvontaa ja ohjausta. Tärkeää on, että kehitysvammainen henkilön osallisuutta tuetaan oman terveytensä edistämisessä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät ovat terveysriskeihin yhteydessä työikäisillä kehitysvammaisilla henkilöillä masennukseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mihin asioihin ohjaajien tulisi kiinnittää huomioita ohjatessaan työikäistä kehitysvammaista henkilöä terveyden edistämisessä liittyen masennukseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Opinnäytetyö rajattiin työ- ikäisiin kehitysvammaisiin henkilöihin, joiden oirekuvat ovat lievä- tai keskivaikea. Toimeksiantajana oli Miina Sillanpää Säätiö.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen valikoitui yksitoista kansainvälistä tutkimusta, josta kuusi oli laadullisia ja viisi määrällisiä. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysilla. Kerätyt tutkimukset merkittiin taulukkoihin, jotka teemoitettiin ja näiden perusteella kirjoitettiin johtopäätökset.
Tuloksina todettiin, että kehitysvammaisten henkilöiden terveystarkastusten toteuttamisessa oli eroavaisuuksia ja puutteita. Iällä, liikunnalla, sosiaalisilla suhteilla, asuinympäristöllä ja terveydenhuollon käytöllä oli iso merkitys terveysriskeihin. Ohjaajan tulisi osata hyödyntää monipuolisesti ohjauskeinoja erilaisissa ohjaustilanteissa ja ottaa huomioon kehitysvammaisen henkilön yksilölliset vahvuudet ja voimavarat.
Johtopäätöksinä todettiin, että koulutuksilla tuetaan ohjaajien ammattiosaamista. Ohjaajan on tärkeää osata tunnistaa masennuksen oireet sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät työikäisillä kehitysvammaisilla henkilöillä. Ohjaaja tarvittaessa ohjaa eteenpäin terveydenhuollon piiriin. Säännöllisillä terveystarkastuksilla ja varhaisella puuttumisella voidaan ennaltaehkäistä terveysriskejä sekä tukea kehitysvammaisen henkilön hyvinvointia ja osallisuutta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät ovat terveysriskeihin yhteydessä työikäisillä kehitysvammaisilla henkilöillä masennukseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mihin asioihin ohjaajien tulisi kiinnittää huomioita ohjatessaan työikäistä kehitysvammaista henkilöä terveyden edistämisessä liittyen masennukseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Opinnäytetyö rajattiin työ- ikäisiin kehitysvammaisiin henkilöihin, joiden oirekuvat ovat lievä- tai keskivaikea. Toimeksiantajana oli Miina Sillanpää Säätiö.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen valikoitui yksitoista kansainvälistä tutkimusta, josta kuusi oli laadullisia ja viisi määrällisiä. Tulokset analysoitiin sisällönanalyysilla. Kerätyt tutkimukset merkittiin taulukkoihin, jotka teemoitettiin ja näiden perusteella kirjoitettiin johtopäätökset.
Tuloksina todettiin, että kehitysvammaisten henkilöiden terveystarkastusten toteuttamisessa oli eroavaisuuksia ja puutteita. Iällä, liikunnalla, sosiaalisilla suhteilla, asuinympäristöllä ja terveydenhuollon käytöllä oli iso merkitys terveysriskeihin. Ohjaajan tulisi osata hyödyntää monipuolisesti ohjauskeinoja erilaisissa ohjaustilanteissa ja ottaa huomioon kehitysvammaisen henkilön yksilölliset vahvuudet ja voimavarat.
Johtopäätöksinä todettiin, että koulutuksilla tuetaan ohjaajien ammattiosaamista. Ohjaajan on tärkeää osata tunnistaa masennuksen oireet sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät työikäisillä kehitysvammaisilla henkilöillä. Ohjaaja tarvittaessa ohjaa eteenpäin terveydenhuollon piiriin. Säännöllisillä terveystarkastuksilla ja varhaisella puuttumisella voidaan ennaltaehkäistä terveysriskejä sekä tukea kehitysvammaisen henkilön hyvinvointia ja osallisuutta.