Henkilöstön näkemys sosiaalityön tarpeesta kotihoidossa
Koivula, Eija (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202142471
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202142471
Tiivistelmä
Tämän opinnäyteyön tavoitteena oli tuoda esille minkälaisia sosiaalisia haasteita kotihoidon henkilöstö kohtaa asiakastyössään ja kuinka usein sekä tuoda esille työntekijöiden kehittämisehdotuksia sujuvamman asiakastyön mahdollistamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin Turun kaupungin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuteen kuuluvalle vanhus-ja vammaispalvelulle.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä strukturoidulla kyselytutkimuksella, jossa oli mahdollisuus myös täydentää vastauksia omin sanoin. Kyselyssä oli lisäksi kaksi avointa kysymystä. Kysely lähetettiin Turun kaupungin kolmelle kotihoidon alueelle, jossa vastausta pyydettiin kaikilta ammattiryhmiltä. Kyselyyn vastasi 16 työntekijää. Aineiston laadusta riippuen, aineistoa analysoitiin monimenetelmällisellä otteella.
Tutkimustulokset osoittivat, että kotihoidossa työntekijät kohtaavat päivittäin sosiaalisia haasteita. Suurin osa haasteista on mielenterveydellisiin, päihteisiin tai taloudellisiin asioihin liittyviä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ilmenevät etenkin haasteena arjen hallinnassa sekä asiakkaan sairaudentunnottomuutena ja haluttomuutena hakea apua. Kotihoidon työntekijät kohtaavat työssään myös asumiseen liittyviä haasteita. Työntekijät ratkovat paljon asiakkaiden sosiaalisiin haasteisiin liittyviä asioita työyhteisön kesken, mutta tarpeelliseksi koettiin saada työyhteisöön asiantuntevaa neuvontaa ja ohjausta muilta toimijoilta. Työntekijöiden kehittämisehdotuksissa tuli vahvasti esille yhteistyön tarve eri palveluntuottajien kanssa. Tarvetta koettiin myös jalkautuvalle ohjaus- ja neuvontatyölle kotihoidon asiakkaiden kotiin.
Kehittämisehdotuksena esitettiin yhteistyöverkostojen kehittämistä kotihoidon ja muiden toimijoiden kanssa, jolla varmistettaisiin työntekijöille nopea ohjaus- ja neuvonta-apu. Kotiin vietävä selvitys- ja neuvonta-apu tulisi myös mahdollistaa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä strukturoidulla kyselytutkimuksella, jossa oli mahdollisuus myös täydentää vastauksia omin sanoin. Kyselyssä oli lisäksi kaksi avointa kysymystä. Kysely lähetettiin Turun kaupungin kolmelle kotihoidon alueelle, jossa vastausta pyydettiin kaikilta ammattiryhmiltä. Kyselyyn vastasi 16 työntekijää. Aineiston laadusta riippuen, aineistoa analysoitiin monimenetelmällisellä otteella.
Tutkimustulokset osoittivat, että kotihoidossa työntekijät kohtaavat päivittäin sosiaalisia haasteita. Suurin osa haasteista on mielenterveydellisiin, päihteisiin tai taloudellisiin asioihin liittyviä. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ilmenevät etenkin haasteena arjen hallinnassa sekä asiakkaan sairaudentunnottomuutena ja haluttomuutena hakea apua. Kotihoidon työntekijät kohtaavat työssään myös asumiseen liittyviä haasteita. Työntekijät ratkovat paljon asiakkaiden sosiaalisiin haasteisiin liittyviä asioita työyhteisön kesken, mutta tarpeelliseksi koettiin saada työyhteisöön asiantuntevaa neuvontaa ja ohjausta muilta toimijoilta. Työntekijöiden kehittämisehdotuksissa tuli vahvasti esille yhteistyön tarve eri palveluntuottajien kanssa. Tarvetta koettiin myös jalkautuvalle ohjaus- ja neuvontatyölle kotihoidon asiakkaiden kotiin.
Kehittämisehdotuksena esitettiin yhteistyöverkostojen kehittämistä kotihoidon ja muiden toimijoiden kanssa, jolla varmistettaisiin työntekijöille nopea ohjaus- ja neuvonta-apu. Kotiin vietävä selvitys- ja neuvonta-apu tulisi myös mahdollistaa.