Covid-19-rokotteisiin liittyvät mielipiteet Suomessa : mediatutkimus

Abstract

Koronavirukset ovat yleinen hengitystietulehduksia aiheuttava virusryhmä. SARS-CoV2 virus on ihmisille uusi, joulukuussa 2019 Wuhanista lähtöisin oleva koronavirus, jonka aiheuttamaa tautia kutsutaan nimellä covid-19. Covid-19 julistettiin pandemiaksi maaliskuussa 2020, ja sitä vastaan ryhdyttiin kehittämään rokotteita. Rokotteet herättivät paljon keskustelua mediassa sekä puolesta että vastaan.

Rokotevastaisuuden lisääntyminen koko Euroopan alueella on herättänyt laajaa huolta viime vuosien aikana. Ilmiö on kansainvälinen, ja rokote-epäröinti oli yksi kymmenestä WHO:n listaamasta merkittävästä terveysuhasta jo vuonna 2019. Suomalaiset ovat pääosin rokotemyönteistä kansaa, ja Suomessa rokotekattavuus on kansainväliselläkin tasolla tarkasteltuna korkea. Tutkimusten mukaan selvä enemmistö suomalaisista luottaa rokotuksiin. Joulukuussa 2019 alkanut koronaviruspandemia, ja siihen kehitetyt rokotteet herättivät kuitenkin paljon keskustelua eri medioissa.

Opinnäytetyömme aiheena on covid-19-rokotteisiin liittyvät mielipiteet Suomessa. Tarkoituksena oli kuvata, millaista keskustelua covid-19-rokotteisiin liittyen on ollut mediassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä eri terveydenhuollon ammattilaisten ja alan opiskelijoiden tietoa siitä, mitä covid-19-rokotteesta ajatellaan. Opinnäytetyö toteutettiin mediatutkimuksena. Työssä käytetyt mielipiteet kerättiin suomalaisten sanomalehtien mielipidepalstoilta aikavälillä joulukuu 2020–marraskuu 2021. Valittu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Opinnäytetyön tuloksista voidaan todeta, että keskustelu koronarokotteisiin liittyen on ollut mediassa pääosin positiivista. Aineistossa esille noussut kritiikki koski esimerkiksi rokotusjärjestystä, rokotusten heikkoa saatavuutta, rokottamattomia, ulkomaisen rokotetuotannon epäluotettavuutta ja kotimaisen rokotetuotannon rahoituksen puutetta. Vaikka suhtautuminen rokotteisiin ilmeni pääosin positiivisena, aineistosta nousi esiin myös syitä rokote-epäröinnille. Syitä olivat esimerkiksi epäluottamus lääketeollisuutta ja terveysviranomaisia kohtaan sekä pelko itsemääräämisoikeuden menettämisestä.

Koronavirus muuntuu edelleen ja pandemia tuo alati uusia muutoksia yhteiskuntaan. Uusia koronarokotteita kehitetään yhä, ja tiedot koronaviruksesta sekä koronarokotteista päivittyvät ajan saatossa, jolloin opinnäytetyössämme esitetyt tiedot ovat auttamatta vanhentuneita. Jatkossa voitaisiinkin tutkia, miten kansalaisten mielipiteet koronarokotteita kohtaan muuttuvat, jos tehosterokotteita joudutaan ottamaan säännöllisesti. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla myös kansalaisten asenteet nenäsumuterokotetta ja pistettäviä koronarokotteita kohtaan.

Coronaviruses are a common group of viruses that cause respiratory infections. The respiratory disease caused by the new SARS-CoV-2 virus, COVID-19, was declared a pandemic in March 2020 and vaccines were developed against the disease. These new type of coronavirus vaccines sparked a lot of discussion in various media.

The topic of our thesis was the public opinion on the COVID-19 vaccines in Finland. The purpose was to describe the discussion about COVID-19 vaccines and the vaccine related discussion in the media. The aim of the thesis was to increase the knowledge of different healthcare professionals and students in the field about the public opinion of Finns towards the COVID-19 vaccines. The thesis was carried out as a media research. The opinions used in the thesis were collected from the opinion columns of Finnish newspapers between December 2020 and November 2021. The selected material was analyzed using inductive content analysis.

The results of the thesis show that the discussion about COVID-19 vaccines has been mainly positive in the media. The criticism was mainly about vaccination order, lack of vaccines, unvaccinated people, unreliability of foreign vaccine production and the lack of funding for the Finnish vaccine production. Although the opinions on COVID-19 vaccines were mostly positive, the data also revealed reasons for vaccine hesitancy. The reasons were, for example, distrust for the pharmaceutical industry and healthcare authorities and the fear of losing one’s self-determination.

Knowledge of COVID-19 increases day by day and new vaccines are still being developed. In the future it could be useful to do a follow-up study about how the attitudes toward COVID-19 vaccines have changed if the booster vaccines become regular doses like influenza vaccines. Attitudes towards nasal spray vaccine vs. injections could also be the subject of further research.