Erityisherkän työhyvinvointi asiantuntijatyössä
Piiparinen, Josefiina (2022)
Piiparinen, Josefiina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202162531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202162531
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan sitä, millaisena asiantuntijatyössä olevat erityisherkät kokevat oman työhyvinvoinnin ja sitä, miten erityisherkkien työhyvinvointia voisi parantaa asiantuntijatyössä. Tutkimuksen tavoitteena on myös saada selville sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat positiivisesti heidän työhyvinvointiinsa. Lisäksi halutaan saada selville myös negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään sitä, mitä erityisherkkyys tarkoittaa ja millaista erityisherkkänä oleminen voi työelämässä olla sekä sitä, mitä työhyvinvointi tarkoittaa ja miten työhyvinvointia voidaan edistää ja johtaa. Lisäksi tietoperustassa käsitellään sitä, mitä asiantuntijatyö tarkoittaa ja millaisia haasteita siinä on työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Tutkimus on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2021 puolistrukturoituna eli teemahaastatteluna haastattelemalla viittä asiantuntijatyötä tekevää erityisherkkää erilaisista työtehtävistä eri aloilta. Haastattelun kulkua ohjasi ennalta laaditut avoimet kysymykset. Yksi haastatteluista suoritettiin sähköpostihaastatteluna. Muut haastattelut nauhoitettiin Microsoft Teams -sovelluksen avulla ja litteroitiin. Litteroinnin jälkeen siirryttiin analyysivaiheeseen.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa haastateltavista koki, että heidän työhyvinvointinsa tila oli haastatteluhetkellä tai haastatteluhetkellä ja hieman sitä edeltävinä aikoina hyvä tai melko hyvä/tyydyttävä. Oman työhyvinvoinnin he kertoivat tarkoittavan heille mielekästä ja innostavaa työtä sekä sitä, että on energiaa ja voimavaroja käytettävänä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että asiantuntijatyötä tekevien erityisherkkien työhyvinvointiin vaikuttavat positiivisesti esimerkiksi hyvä esihenkilötyö, vaikutusmahdollisuudet, joustomahdollisuudet, avoin ja positiivinen ilmapiiri työpaikalla sekä työkaverit. Negatiivisesti vaikuttavina tekijöinä tuli ilmi erityisesti huono esihenkilötyö sekä huono työilmapiiri ja negatiiviset tunnetilat esimerkiksi tiiminjäsenten välillä. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että asiantuntijatyötä tekevien erityisherkkien työhyvinvointia voi parantaa esimerkiksi selkeämmillä työnkuvilla ja työroolien selkeytyksellä, kohtuullisemmalla työmäärällä, sekä sillä, että olisi mahdollisuus keskittyä vain yhteen kokonaisuuteen tai asiaan kerralla.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään sitä, mitä erityisherkkyys tarkoittaa ja millaista erityisherkkänä oleminen voi työelämässä olla sekä sitä, mitä työhyvinvointi tarkoittaa ja miten työhyvinvointia voidaan edistää ja johtaa. Lisäksi tietoperustassa käsitellään sitä, mitä asiantuntijatyö tarkoittaa ja millaisia haasteita siinä on työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Tutkimus on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2021 puolistrukturoituna eli teemahaastatteluna haastattelemalla viittä asiantuntijatyötä tekevää erityisherkkää erilaisista työtehtävistä eri aloilta. Haastattelun kulkua ohjasi ennalta laaditut avoimet kysymykset. Yksi haastatteluista suoritettiin sähköpostihaastatteluna. Muut haastattelut nauhoitettiin Microsoft Teams -sovelluksen avulla ja litteroitiin. Litteroinnin jälkeen siirryttiin analyysivaiheeseen.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa haastateltavista koki, että heidän työhyvinvointinsa tila oli haastatteluhetkellä tai haastatteluhetkellä ja hieman sitä edeltävinä aikoina hyvä tai melko hyvä/tyydyttävä. Oman työhyvinvoinnin he kertoivat tarkoittavan heille mielekästä ja innostavaa työtä sekä sitä, että on energiaa ja voimavaroja käytettävänä. Tutkimuksesta kävi ilmi, että asiantuntijatyötä tekevien erityisherkkien työhyvinvointiin vaikuttavat positiivisesti esimerkiksi hyvä esihenkilötyö, vaikutusmahdollisuudet, joustomahdollisuudet, avoin ja positiivinen ilmapiiri työpaikalla sekä työkaverit. Negatiivisesti vaikuttavina tekijöinä tuli ilmi erityisesti huono esihenkilötyö sekä huono työilmapiiri ja negatiiviset tunnetilat esimerkiksi tiiminjäsenten välillä. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että asiantuntijatyötä tekevien erityisherkkien työhyvinvointia voi parantaa esimerkiksi selkeämmillä työnkuvilla ja työroolien selkeytyksellä, kohtuullisemmalla työmäärällä, sekä sillä, että olisi mahdollisuus keskittyä vain yhteen kokonaisuuteen tai asiaan kerralla.