PowerParkin sisäinen työnantajakuva kausityöntekijän silmin

Abstract

Jokaisella yrityksellä on työnantajakuva riippumatta siitä, onko yritys rakentanut työnantajakuvaa tietoisesti vai ei. Työnantajakuva on jokaisen omakohtainen mielikuva, millainen työnantajayritys on ja miten arvostettuna työnantajana yritys koetaan. Yrityksen sisäinen työnantajakuva muodostuu puolestaan siitä, miten yrityksessä työskentelevät työntekijät näkevät työnantajayrityksen. Työnantajakuva vaikuttaa työntekijöiden sitoutumiseen, motivaatioon, työtyytyväisyyteen ja tätä kautta työssä viihtymiseen. Opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella PowerParkin sisäistä työnantajakuvaa kausityöntekijän näkökulmasta ja selvittää miten kauden 2021 aikana työskennelleet kausityöntekijät ovat viihtyneet PowrParkissa ja saada näin lisää tietoa toiminnan kehittämiseen, jotta PowerPark voi paremmin kilpailla osaavista kausityöntekijöistä ja houkutella vanhoja työntekijöitä palaamaan töihin myös seuraavana kautena.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu sisäisen työnantajakuvan ympärille. Hyvällä esihenkilötyöllä varmistetaan onnistunut perehdytys, joka luo pohjan työntekijöiden sitoutumiselle ja työmotivaatiolle ja tätä kautta lisää työntekijöiden viihtyvyyttä. Esihenkilö toimii linkkinä sisäisen työnantajakuvan ja työntekijöiden välillä.

Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena PowerParkin kausityöntekijöille elokuussa 2021. Google Forms -kyselylomake toimitettiin kausityöntekijöille PowerParkin oman sovelluksen kautta. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin SPSS ohjelmaa, jonka avulla laskettiin frekvenssi- ja prosenttijakaumia sekä tehtiin varianssi- ja korrelaatioanalyysejä eri muuttujien välillä.

Tutkimuksen tuloksena saatiin tarkempi kuva PowerParkin sisäisestä työnantajakuvasta. Tutkimus osoitti, että kausityöntekijät suosittelevat PowerParkia työpaikaksi hyvän työilmapiirin vuoksi, mistä johtuen työssä myös viihdytään. Vastaajat kokivat, että lähiesihenkilöitä oli helppo lähestyä, kysyä tarvittaessa apua ja he olivat kannustavia. Palautteen annossa oli kuitenkin parantamista. Vastaajat olivat perehdytykseen melko tyytyväisä ja he kokivat, että perehdytykseen oli käytetty riittävästi aikaa ja se oli kattava. Tutkimuksessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää organisaation toimintojen kehittämisessä, jotta ne tukisivat entistä paremmin laadukasta perehdytystä, esihenkilötyötä sekä henkilöstön sitoutumista.