Drone-kuvamateriaalin hyödyntäminen tuulituhojen arvioinnissa
Mikkola, Nina (2022)
Mikkola, Nina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202182651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202182651
Tiivistelmä
Opinnäytetyö laadittiin Suomen metsäkeskuksen tilauksesta. Työn lähtökohtana oli Metsäkeskuksen dronella tehtyjen uudistamisjäljen tarkastusten ilmakuva-aineisto, jossa havaittiin merkittävä määrä reunapuuston tuulituhoja. Metsäkeskus halusi selvittää, paljonko tuulenkaatoja sisältäviä kohteita on ja paljonko niistä löytyy kaatunutta puuta kuutiometreinä. Työhön sisällytettiin lisäksi välivarastot eli puutavarapinot, koska kaikki kaatunut tai kaadettu tuore puutavara riittävän suurina määrinä sisältää riskin kaarnakuoriaisten iskeytymiseen terveisiin puihin.
Aineisto toimitettiin Metsäkeskukselta työn tekijälle ja se oli otos ilmakuvia, joissa oli mukana alkuperäisen uudistuskuvion rajat. Yhteensä kuvia tutkittiin 110 kpl. Kuvien inventoinnissa hyödynnettiin QGIS-paikkatieto-ohjelmistoa ja kuvat inventoitiin yksitellen. Mahdolliset tuulenkaadot ja puutavarapinot mitattiin puulajitietoineen ja lisättiin kuviin shapefile-tasoina.
Inventoiduista 110 kohteesta 33 kpl sisälsi puutavaraa kaatuneena tai puutavarapinoina. Tuloksista ilmeni, että kuusen kuutiometrimäärät ylittyivät 11 kohteella suhteessa metsätuholain asettamiin raja-arvoihin. Männyllä selkeitä määrällisiä ylityksiä ei ollut. Tuulituhoja selittävät syyt, kuten puulaji, kehitysluokka, alueellinen topografia ja tuulen suunta näkyivät tuloksissa samansuuntaisina kuin aiemmissa tutkimuksissa. Ainoastaan maantieteellinen sijainti poikkesi niistä. Opinnäytetyön tuloksissa maan keskiosassa oli selvästi enemmän tuulenkaatokohteita.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että inventoinnissa tuulenkaatoja ja puutavarapinoja löytyi merkittävä määrä suhteessa metsätuholain asettamiin raja-arvoihin. Metsäkeskus valvoo metsätuholain toteutumista ja työn perusteella drone-kuvaus toimii erinomaisena valvonnan työkaluna myös tuulituhojen ja välivarastojen osalta. Työssä pohditaan myös käytännön toimia drone-kuvauksen hyödyntämiseksi, koska näin tarkka mittaaminen ja kirjaaminen ei ole työprosessina tehokasta. Voidaan myös todeta, että ilmaston lämpenemisen takia tuulituhojen tarkempi seuranta tulee olemaan tulevaisuudessa tarpeen.
Aineisto toimitettiin Metsäkeskukselta työn tekijälle ja se oli otos ilmakuvia, joissa oli mukana alkuperäisen uudistuskuvion rajat. Yhteensä kuvia tutkittiin 110 kpl. Kuvien inventoinnissa hyödynnettiin QGIS-paikkatieto-ohjelmistoa ja kuvat inventoitiin yksitellen. Mahdolliset tuulenkaadot ja puutavarapinot mitattiin puulajitietoineen ja lisättiin kuviin shapefile-tasoina.
Inventoiduista 110 kohteesta 33 kpl sisälsi puutavaraa kaatuneena tai puutavarapinoina. Tuloksista ilmeni, että kuusen kuutiometrimäärät ylittyivät 11 kohteella suhteessa metsätuholain asettamiin raja-arvoihin. Männyllä selkeitä määrällisiä ylityksiä ei ollut. Tuulituhoja selittävät syyt, kuten puulaji, kehitysluokka, alueellinen topografia ja tuulen suunta näkyivät tuloksissa samansuuntaisina kuin aiemmissa tutkimuksissa. Ainoastaan maantieteellinen sijainti poikkesi niistä. Opinnäytetyön tuloksissa maan keskiosassa oli selvästi enemmän tuulenkaatokohteita.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että inventoinnissa tuulenkaatoja ja puutavarapinoja löytyi merkittävä määrä suhteessa metsätuholain asettamiin raja-arvoihin. Metsäkeskus valvoo metsätuholain toteutumista ja työn perusteella drone-kuvaus toimii erinomaisena valvonnan työkaluna myös tuulituhojen ja välivarastojen osalta. Työssä pohditaan myös käytännön toimia drone-kuvauksen hyödyntämiseksi, koska näin tarkka mittaaminen ja kirjaaminen ei ole työprosessina tehokasta. Voidaan myös todeta, että ilmaston lämpenemisen takia tuulituhojen tarkempi seuranta tulee olemaan tulevaisuudessa tarpeen.
