Hyvinvoinnin osatekijät osana korkeakouluopiskelijoiden vertaismentoroinnin koulutusta
Seppänen, Nea (2022)
Seppänen, Nea
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202242847
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202242847
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli luoda hyvinvoinnin osatekijöistä opintokokonaisuus, jossa opiskelijat omaksuvat tärkeää tietoa liikunnasta, unesta ja ravitsemuksesta. Opintokokonaisuus sisällytettiin pilotoitavaan koulutukseen, jonka tarkoituksena oli kouluttaa korkeakouluopiskelijoista vertaismentoreita. Vertaismentorointikoulutuksen avulla pystyttiin tarttumaan siihen, että korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia pystyttäisiin edistämään.
Opinnäytetyön produktin työstämisessä hyödynnettiin konstruktivistista mallia. Produktin
työstäminen alkoi elokuussa 2021 toimeksiantajan kanssa käydyllä aloituspalaverilla. Työn suunnitteluvaiheessa työn tavoite rajattiin ja hyvinvoinnin osatekijöihin liittyviä aiheita ja teemoja hahmoteltiin. Työn esivaiheena toimi tapaaminen työn toimeksiantajan kanssa. Tapaamisen aikana työn tavoite ja suunnitelma esitettiin toimeksiantajalle ja siihen tehtiin tarvittavat muutokset. Tapaamisen jälkeen alkoi työn työstövaihe. Työn työstövaiheen menetelminä toimi perehtyminen aiheisiin liittyviin kirjallisuuksiin ja teoriataustoihin, tekijän aikaisemmat opinnot aiheista ja keskustelut muiden alan ammattilaisten kanssa. Opintokokonaisuuden työstämisen taustalla toimi konstruktivistinen oppimiskäsitys, joka ohjasi opintokokonaisuuden muotoutumista ja opettamistapaa. Produktin tarkistus- ja viimeistelyvaiheeseen kuului opinnäytetyön tekijän ja toimeksiantajan väliset tapaamiset noin parin viikon välein, joissa produktin muotoutumista seurattiin ja toimeksiantajat antoivat palautetta ja kehittämisehdotuksia. Lopullinen tuotos oli valmiina lokakuun alussa 2021. Työn lopputuloksesta kysyttiin palautetta kyselylomakkeen muodossa.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi tiivis yhden opintopisteen suuruinen opintokokonaisuus.
Työn avulla vertaismentoreiksi opiskelevat korkeakouluopiskelijat omaksuivat kattavaa tietoa liikunnasta, ravitsemuksesta ja unesta ja saivat selkeitä ja hyödyllisiä hyvinvoinnin osatekijöihin liittyviä käytännön työkaluja, joita he voivat hyödyntää vertaismentoreina toimiessaan. Pilotoitava opintojakso, jonka avulla korkeakouluopiskelijoista koulutettiin vertaismentoreita, järjestettiin lokakuusta joulukuulle 2021 ja koulutuksen aikana opiskelijat pääsivät syventymään hyvinvoinnin osatekijöiden lisäksi vertaismentorointiin, vuorovaikutukseen ja psykologisiin taitoihin. Opintojaksoon kuului myös opiskelijoille suunnatut etätapaamiset, joissa käsiteltiin opintojaksolla siihen mennessä opiskeltuja teemoja ja aiheita. Hyvinvoinnin osatekijöitä käsiteltiin ryhmätyön muodossa. Opinnäytetyön tekijä osallistui yhteisiin etätapaamisiin, joiden aikana hän pystyi tekemään erilasia havaintoja.
Tulevaisuudessa vertaismentoroinnin koulutukselle ja sen toiminnalle löytyy varmasti tarvetta ja kysyntää. Opintokokonaisuudesta saatujen palautteiden, ja etätapaamisissa tehtyjen havaintojen perusteella tulevaisuuden kysyntä voidaan myös todeta. Tulevaisuudessa vertaismentorointikoulutusta voisikin laajentaa toimimaan eri korkeakoulussa. Sen avulla pystyttäisiin varmasti edistämään korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemään muun muassa opiskelijoiden yksinäisyyttä ja opiskelu-uupumista.
Opinnäytetyön produktin työstämisessä hyödynnettiin konstruktivistista mallia. Produktin
työstäminen alkoi elokuussa 2021 toimeksiantajan kanssa käydyllä aloituspalaverilla. Työn suunnitteluvaiheessa työn tavoite rajattiin ja hyvinvoinnin osatekijöihin liittyviä aiheita ja teemoja hahmoteltiin. Työn esivaiheena toimi tapaaminen työn toimeksiantajan kanssa. Tapaamisen aikana työn tavoite ja suunnitelma esitettiin toimeksiantajalle ja siihen tehtiin tarvittavat muutokset. Tapaamisen jälkeen alkoi työn työstövaihe. Työn työstövaiheen menetelminä toimi perehtyminen aiheisiin liittyviin kirjallisuuksiin ja teoriataustoihin, tekijän aikaisemmat opinnot aiheista ja keskustelut muiden alan ammattilaisten kanssa. Opintokokonaisuuden työstämisen taustalla toimi konstruktivistinen oppimiskäsitys, joka ohjasi opintokokonaisuuden muotoutumista ja opettamistapaa. Produktin tarkistus- ja viimeistelyvaiheeseen kuului opinnäytetyön tekijän ja toimeksiantajan väliset tapaamiset noin parin viikon välein, joissa produktin muotoutumista seurattiin ja toimeksiantajat antoivat palautetta ja kehittämisehdotuksia. Lopullinen tuotos oli valmiina lokakuun alussa 2021. Työn lopputuloksesta kysyttiin palautetta kyselylomakkeen muodossa.
Opinnäytetyön tuloksena syntyi tiivis yhden opintopisteen suuruinen opintokokonaisuus.
Työn avulla vertaismentoreiksi opiskelevat korkeakouluopiskelijat omaksuivat kattavaa tietoa liikunnasta, ravitsemuksesta ja unesta ja saivat selkeitä ja hyödyllisiä hyvinvoinnin osatekijöihin liittyviä käytännön työkaluja, joita he voivat hyödyntää vertaismentoreina toimiessaan. Pilotoitava opintojakso, jonka avulla korkeakouluopiskelijoista koulutettiin vertaismentoreita, järjestettiin lokakuusta joulukuulle 2021 ja koulutuksen aikana opiskelijat pääsivät syventymään hyvinvoinnin osatekijöiden lisäksi vertaismentorointiin, vuorovaikutukseen ja psykologisiin taitoihin. Opintojaksoon kuului myös opiskelijoille suunnatut etätapaamiset, joissa käsiteltiin opintojaksolla siihen mennessä opiskeltuja teemoja ja aiheita. Hyvinvoinnin osatekijöitä käsiteltiin ryhmätyön muodossa. Opinnäytetyön tekijä osallistui yhteisiin etätapaamisiin, joiden aikana hän pystyi tekemään erilasia havaintoja.
Tulevaisuudessa vertaismentoroinnin koulutukselle ja sen toiminnalle löytyy varmasti tarvetta ja kysyntää. Opintokokonaisuudesta saatujen palautteiden, ja etätapaamisissa tehtyjen havaintojen perusteella tulevaisuuden kysyntä voidaan myös todeta. Tulevaisuudessa vertaismentorointikoulutusta voisikin laajentaa toimimaan eri korkeakoulussa. Sen avulla pystyttäisiin varmasti edistämään korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä ja ehkäisemään muun muassa opiskelijoiden yksinäisyyttä ja opiskelu-uupumista.